Hallituksen puoliväliriihi linjasi vuosien 2026–2029 talouskehitystä haastavassa globaalissa tilanteessa. Hallituksen yrittämiseen liittyvillä mittavilla kasvulinjauksilla, kuten tuloverotuksen ja yhteisöveron alentamisella, on SKALin mukaan merkitystä työn ja toimeliaisuuden lisäämiseksi. SKAL kiittää tiestölle osoitettua lisärahaa ja toivoo pitkäjänteistä investointiohjelmaa. Riihen päätökset vahvistavat osittain kuljetusalan toimintaedellytyksiä, mutta jättävät merkittäviä haasteita ratkaisematta.
– On tärkeää, että Suomen houkuttelevuus verotuksen keinoin yrityksien sijoittumispaikkana kasvaa. Tämä näkyy pitkällä aikavälillä teollisessa kilpailussa ja myös kuljetusyrityksien toiminnassa, SKALin toimitusjohtaja Anssi Kujala toteaa.
Hallitus päätti puoliväliriihessä laajentaa hallitusohjelman mukaista noin 4 miljardin euron väylien investointiohjelmaa yhteensä 300 miljoonalla eurolla.
– Tie on kuljetusyrityksien tehtaan lattia, jonka kunnossapidon pitkäjänteinen rahoitus on osa logistista kilpailukykyä ja saavutettavuutta. Hallituksen ennestään mittavan investointiohjelman kasvattaminen haastavassa tilanteessa ansaitsee reippaan kiitoksen. Tarvitsemme kuitenkin useiden vuosien investointiohjelman, jolla tieverkko saadaan kestävälle tasolle, toimitusjohtaja Kujala toteaa.
Tiestön korjausvelan purkuun kohdennetaan aiemmasta paketista jäljellä olevien 70 miljoonan euron lisäksi 50 miljoonan euron lisärahoitus, jolloin summa on 120 miljoonaa euroa. SKAL katsoo lisärahoituksen tarpeelliseksi, sillä Suomen tieverkon korjausvelka on kasvanut 10 vuodessa 1,5 miljardista eurosta jo 2,5 miljardiin euroon.
– Riihen päätökset vahvistavat myös kuljetusalan toimintaedellytyksiä. En voi kuitenkaan olla sanomatta, että suunta oikea, vauhti riittämätön rapistuvalla tiestöllämme, Anssi Kujala sanoo.
Kujalan mukaan edes yhdessä aiemman rahoituksen lisäraha ei riitä pysäyttämään korjausvelan kasvua, vaan jää noin kolmasosaan tarvittavasta summasta.
Rahoitus tiehankkeille tuo Suomelle kilpailukykyä
Kuljetusyritysten edunvalvojana SKAL pitää hyvänä, että tämä hallitus on nähnyt tieverkon arvon Suomen kilpailukyvyn tekijänä ja panostanut siihen kautensa alusta alkaen.
SKAL kaipaa tiestön rahoitukselle kuitenkin lisää pitkäjänteisyyttä. Rahoitusta kaivattaisiin vielä lisää, jotta päästäisiin oikeasti parantamaan tiestön kuntoa kokonaisuutena, eikä vain hoitamaan pahimmat epäkohdat kuntoon. Lisäksi tarvittaisiin myös varmuutta, että rahoitusta riittää myös tulevina vuosina.
– Joka vuosi olisi päällystettävä vähintään 4 000 kilometriä, jotta korjausvelan kasvu pysähtyisi. Korjausvelan vähentäminen edellyttäisi ajoittain jopa suurempia kilometrimääriä, SKALin edunvalvontajohtaja Ari Herrala kuvaa.
SKAL näkee tieverkon kunnon merkittävänä tekijänä Suomen globaalille kilpailukyvylle, jota vallitseva maailmanpoliittinen tilanne haastaa enemmän kuin monia kilpailijamaita.
Investointiohjelmaa laajennetaan 300 miljoonalla eurolla
Laajennuksesta 100 miljoonaa euroa rahoitetaan valtion omaisuustuloilla ja kohdennetaan jo aiemmin päätettyjen hankkeiden kohonneiden kustannusarvioiden kattamiseen. Loput 200 miljoonaa euroa rahoitetaan kehyksen puitteissa ja kohdennetaan muun muassa seuraaviin infrainvestointeihin:
- Vt 27 Ylivieskan eteläinen ylikulkusilta 14 miljoonaa euroa
- Raideleveysselvitys 20 miljoonaa euroa
- Kantatie 67 ja Vt 19 Kivisaari-Atria 11,0 miljoonaa euroa
- Vt 13 Savitaipale-Lemi 14,5 miljoonaa euroa
- Inkoon seudun investointien edellytysten vahvistaminen parantamalla Satamatien liittymää (2,8 miljoonaa euroa) ja Tähtelän liittymää (3,2 miljoonaa euroa).
- Kotkan akkuklusterin investointien edellytyksien vahvistaminen kohdentamalla 4,8 miljoonaa euroa tieliikenneinvestointiin Mt 357 Hurukselantiellä
- Vuohimäen eritasoliittymä 10 miljoonaa euroa
- Kt 51 Kelan risteys 3,0 miljoonaa euroa
- Lieksajoen silta 20 miljoonaa euroa
- Mt 455 ja 15323 Joroisten Famifarmin risteys 2,2 miljoonaa euroa
- Vt 9 liittymäjärjestely Suonenjoen keskustan kohdalla 3,3 miljoonaa euroa
- Kaavin Luikonlahden raakapuuterminaali 0,5 miljoonaa euroa
- Vt 25 osuus Meltola-Mustio 16,7 miljoonaa euroa
- Maantie 152 Hämeenlinnanväylä-Tuusulanväylä (Kehä IV) 9,7 miljoonaa euroa
