Raahelainen Korsu Oy välttää turhia hierarkioita. Erillisiä strategiatyöpajoja ei pidetä. Sen sijaan asiakkaan tarpeet tunnetaan yhtä hyvin kuin oman henkilöstön vahvuudet. Vastuullisuuteen ja turvallisuuteen panostaminen on vahvistunut vuosien myötä, mistä osoituksena seinällä komeilevat palkinnot ja kunniakirjat. Kuljetusyrittäjä vieraili vuoden SKAL Kuljetusyrityksessä marraskuussa.
Heti komean hirsirakennuksen ovella käy selväksi, että täällä vallitsee rento ja kotoisa ilmapiiri. Varautujana kaivan repusta lämpimät sukat, sillä Korsulla ollaan sukkasillaan. Rovaniemen liittokokouksen kesäkuisen SKAL Kuljetusyritys -palkitsemisen yhteydessä tutuksi tullut toimitusjohtaja Pekka Keski-Korsu esittelee Korsun ”päällystön”, joka onkin saapuvilla kuljetusesimies Piia Keski-Korsua lukuun ottamatta. Ollaan yrityksessä, joka juhlisti syyskuussa ensimmäistä sataa vuottaan.
Kirvesmies, puuseppä Yrjö Keski-Korsu käynnisti yritystoiminnan valmistamalla muun muassa ovia ja ikkunoita kotipihan verstaassa. Kuljetukset tulivat mukaan ja ensimmäinen liikennelupa heltisi vuonna 1935. Yritystoiminta laajeni, ja Yrjön kuoltua pojat Eino, Yrjö ja Väinö jatkoivat. Y. Korsun Puusepänliikkeestä tuli Korsu Oy tammikuussa 1950 ja kuorma-autokuljetukset laajenivat ulkopuolisille asiakkaille.Niihin lukeutui muun muassa Raahe Oy, jonka Kone sittemmin osti. Raahe Oy:stä lähteneet teollisuuslaitokset ovat asiakkaina edelleen.
Keski-Korsuille on siunaantunut jälkeläisiä niin, ettei jatkajia ole tarvinnut kauempaa hakea. Ensimmäisen toimitusjohtajan Eino Keski-Korsun jäätyä eläkkeelle jatkajaksi valikoitui nuorin veli Pentti Keski-Korsu. Korsun hallituksen nykyinen puheenjohtaja Risto Keski-Korsu on Pentin poika ja Pekka Keski-Korsun isä. Ovivalmistus jatkuu vuodesta 2011 alkaen erillisessä yhtiössä, jota vetää Janne Hyrkäs.
Asiakkaan luottamus ja kuunteleminen kehittämisen ytimenä
Alusta alkaen Korsu Oy:n keskiössä on ollut asiakas. Jo 1960-luvulla Korsu kehitti yhteistyössä Raahe Oy:n kanssa ohjattavia perävaunuja pitkien kappaleiden kuljettamiseen. Kun konttiliikenne 1990-luvulla alkoi Pohjois-Suomen satamiin, Korsu laajensi kalustoaan Bigloader-erikoisperävaunuilla.
Yhtiön pääsuoritteen, kuiva-aineiden säiliökuljetusten, osaaminen on hioutunut huippuunsa vuosien saatossa ja turhat ajokilometrit on eliminoitu. Jatkuvan kehittämisen ja kasvun malli on juurtunut syvään, eikä siitä tehdä isoa numeroa.
– Kasvu on perustunut asiakkaan tarpeeseen. Kaikkien asiakkaiden tarpeita on mietitty ja lähdetty kasvattamaan toimintaa sen mukaan. Meillä on luottamukselliset suhteet asiakkaisiin ja asiakkaat ovat itse halunneet kertoa, mihin ovat menossa, Risto kertoo.
Kun tuli tilaisuus hakea HCT-kokeiluun, Korsu lähti rohkeasti mukaan. Toukokuussa 2016 aloitti liikennöintinsä 92 tonnin painoinen ja 29 metrin pituinen, aivan ennennäkemätön yhdistelmä Oulu-Kittilä -reitille. Mukana olivat asiakas Finnsementti, Oulun yliopisto, peräkärryvalmistaja ja hanketta vetänyt konsulttiyritys.
– Kellään ei ollut kokemusta kolmen perävaunun yhdistelmästä. Simuloimme isolla massalla kenttäkokeet Oulun satamassa ennen kuin meillä edes oli tätä yhdistelmää. Risteysalueet piti käydä droneilla kuvaamassa, Pekka kuvaa.
Finnsementin kaltaisille asiakkaille on tärkeää, että kumppaneihin voi luottaa ja ne mahdollistavat keskittymisen omaan ydinosaamiseen. Korsu Oy:ssä palvelu on yksilöllistä. Korsu ei pidä itseään varsinaisena logistiikkayhtiönä, mutta se tekee asiakkaille esimerkiksi reaaliaikaista siilonseurantaa eli varastonhallintaa.
– Huolehdimme että tavaraa on aina käytettävissä. Se on palvelua, ei niinkään logistiikkaa, selittää Risto.
– Aika vähän pystyisimme kuljettamistamme tavaroista itse varastoimaan. Esimerkiksi kuivabulkissa siilot ovat isoja investointeja, jotka tekee asiakas, Pekka jatkaa.
Kuivabulkkikuljetukset ja siilojen täyttäminen muodostavat noin 70 prosenttia Korsu Oy:n liikevaihdosta.
– Liki puolet on tavaraa, jota valvomme osana kokonaispakettia. Tällaisia asiakkaita ovat Finnsementti, Fescon ja Nordkalk. Lisäksi on pienempiä asiakkaita, Pekka listaa.
Paikalle piipahtava Fescon Oy:n liiketoimintajohtaja Eero Majanen juttelee korsulaisille kuin kavereilleen, eikä ihme, sillä yhteistyötä tehtiin pitkään jo Hiekkapojat Oy:ssä, jonka Fescon osti. Fesconille kuljetetaan kuivattua hiekkaa, jota tarvitaan erilaisiin rakennusmateriaaleihin. Liiketoimien hoitelun lomassa viihdytään ja juodaan kahvit. On helppo nähdä, että tämä asiakassuhde on hyvissä kantimissa.
Johdetaan porukalla
Korsulla on käyty läpi neljä sukupolvenvaihdosta ilman ongelmia. Tammikuussa 92 vuotta täyttävä Pentti Keski-Korsu on edelleen varajäsen hallituksessa. Hänen toimitusjohtajakautensa jälkeen ohjaksissa oli Pertti ja vuodesta 2020 alkaen Pekka.
– Johtamisessa ei ole tehty merkittäviä linjanmuutoksia. Aina on porukalla mietitty, mikä on suunta, eikä yksi henkilö ole päättänyt, kertoo Risto.
Risto, Pekka ja Janne istuvat paljon yhdessä. Jos on iso asia, sitä käydään läpi hallituksessa, jonka saa kasaan nopealla varoitusajalla. Vain Pertin toinen poika Pasi Keski-Korsu tulee Oulusta saakka ja on talon ulkopuolella töissä. Hallitus muodostuu perheenjäsenistä. Ulkopuolisia sparraajia ei ole päädytty ottamaan.
– Joskus on keskusteltu, olisiko ulkopuolinen ammattijohtaja hyvä, mutta siihen ei ole lähdetty. Asia on siirtynyt sukupolvelta toiselle, Pekka kuvailee.
Kasvu ei vaadi terminaaliverkostoa
Korsun kalusto liikkuu pitkin Suomen niemeä. Pohjoisimmat autot ovat asemapaikassa Rovaniemellä, eteläisimmät Hyvinkäällä. Kuljetuksia suoritetaan Kittilään asti pohjoisessa ja pääkaupunkiseudulle etelässä, sekä Norjaan ja Ruotsiin. Kuopiossa, Kokkolassa ja Tampereellakin on autoja.
Omaa terminaaliverkostoa ei tarvita, koska Korsu ei tee tavarankäsittelyä, mutta alueelliset tukikohdat tuovat kilpailuetua ja vähentävät turhaa ajamista.
– Rovaniemellä olemme vuokranneet Scanialta paikat kalustolle ja huolto pelaa, Oulussa on käytössä vartioitu pysäköintialue sataman läheisyydessä, Pekka kertoo.
Raahessa Korsulla on huoltohalli ja korjaamo, jossa on oma henkilöstö. Pesuhalli vuokrataan ulkopuoliselta, eikä sillä tehdä bisnestä. Korsu Oy:n kasvu on tapahtunut etupäässä orgaanisesti, mutta aiempia alihankkijoita on myös ostettu, kun ne ovat halunneet luopua.
– Ne ovat tulleet meille väkisinkin, että on saatu pidettyä autot ajossa. Automäärä on lisääntynyt koko kuluvan vuosituhannen. Asiakkaat ovat toivoneet, ja Korsu on hankkinut lisää kalustoa. Vuonna 2000 ostettiin auto numero 14, nyt niitä on 60.
Laatu-, ympäristö- ja työsuojelupäällikkö Tuomas Visuri muistaa, että hänen tullessaan vuonna 2016 taloon hankittiin auto numero 39.
”Tuplapalkittu”
Vuosien 1980 ja 1990 välillä ei kasvua tapahtunut. Kuudesta autosta päästiin yli kymmenessä vuodessa seitsemään. Se oli ennen Pekan sukupolvea. Jotain merkittävää silloin tapahtui, sillä vuonna 1997 Korsu Oy palkittiin ensimmäisen kerran vuoden SKAL Kuljetusyrityksenä.
Kuulimme siitä vasta tuoreemman palkitsemisen jälkeen, sillä sähköisiä arkistoja ei varhemmilta ajoilta löytynyt. Säännöt eivät estä uudelleenpalkitsemista ja onhan tässä jo tosiaan sukupolvikin vaihtunut, mutta toki se oli hieman erikoinen tilanne. Risto tuo näytille kunniakirjan vuodelta 1997. Kun tieto tämänvuotisesta palkinnosta tuli, ei nykyjohto muistanut neljännesvuosisadan takaisia tapahtumia, mutta Pertti oli muistanut. Vuodet ovat vierineet ja yritystoiminta on aika eri näköistä nyt. Molemmat palkinnot on takuulla ansaittu. Josko kuitenkin seuraavaksi annetaan muillekin mahdollisuus!
Suotuisten tähtien alla
On ilmeistä, että vuodet ovat kohdelleet korsulaisia hellästi. Varmasti sotakorvaustöiden loppuminen aikoinaan otti koville, mutta sittemmin ei kovin kipeitä vaiheita löydy kaivamallakaan. Kun konttien tulo Kiinasta tyssäsi pandemiakeväänä 2021, ei Korsu Oy joutunut varsinaisesti sopeuttamaan. Töitä järjesteltiin uudelleen siten, että konttikuskit ajoivat helpompaa säiliö- ja runkoliikennettä. Nyt tilanne on konttien suhteen normaali. Konttiliikenne kulkee pääpiirteittäin Oulun ja Kokkolan satamista.
Venäjän hyökkäyssota tuntui polttoainekustannusten rajuna nousuna. Silloin kirpaisi.
– Hinnannousu oli aika karu. Sopimusten tarkastelujaksot saattoivat olla jopa 3 kuukautta. Omalla rahalla joutui kuljettamaan.
Joitain tarkastelujaksoja on sittemmin muutettu. Meillä on pitkät sopimukset, kertoo Pekka. Korsu Oy haki SKALin lobbaamaa polttoainetukea. Se oli tuntuva noin yhtäkkiä, vaikka ei toki korvannut menetyksiä.
– Prosessina se oli yllättävän jouheva ja hieno asia totta kai siihen nähden, ettei olisi saatu mitään.
Jatkuvuutta osaavan henkilöstön kautta
Korsun kaltaisen palveluyrityksen menestyksen avain on osaavassa henkilöstössä. Risto Keski-Korsun mukaan vanhempien työntekijöiden pysyvyys on hyvä, mutta nuoret hakevat monesti vielä omaa paikkaansa. 100-vuotisjuhlissa palkittiin muun muassa 35 vuotta palvellut.
Rekrytointivaikeuksia ei ole ollut. Alan taantuma ja lomautukset vaikuttavat ja kenties se, että Korsu Oy tiedetään asialliseksi työnantajaksi. Nettisivujen hae töihin -nappulaa on painettu ahkerasti.
Kymmeneltä kuukaudelta on kertynyt jo 70 kuljettajan hakemusta. Hyvä maine ja näkyvyys auttavat. SKAL Kuljetusyritys -palkinto näkyi mediassa ja somessa, ja 100-vuotisrekka Power Truck Showssa lisäsi kiinnostusta.
– Aina kun ollaan näkyvillä, saadaan paljon hakemuksia, Janne Hyrkäs sanoo.
Rekrytointi hoituu kouluttaja Anssi Karjaluodon, kulloisenkin esihenkilön sekä Pekan tai Riston yhteistyönä. Mitään oppilaitosta tai rekrykoulutusohjelmia ei käytetä. Vain jos tuttu opettaja suosittelee opiskelijaa töihin, hänet saatetaan palkata. Syynä on nykyisen koulutuksen ohkaisuus.
– Koulusta pääsevä henkilö ei enää ole niin ammattitaitoinen ja motivoitunut kuin ennen, Pekka toteaa.
Tuomas korostaa tasapuolisen ja reilun kohtelun tärkeyttä sekä asianmukaista palkkausta ja johtamista. Henkilöstöstä pidetään huolta: On liikuntasetelit, pesäpalloturnauksia, talon sisäiset koulutusohjelmat
ja toisinaan virkistyspäiviä tai henkilöstöjuhlia, kuten 100-vuotisjuhlat.
Tuomas ja Anssi vetävät esimerkiksi ammattipätevyyden jatkokoulutuksia, kuten ennakoivaa ajamista, ensiapu Ea
1:tä ja työturvakoulutusta. Konttipuolelle ja bulkkipuolelle on omat päivänsä.
Turvallisuus on ykkönen
SKAL Kuljetusyritys -palkitsemisen perusteena oli tänä vuonna turvallisuus. Se on Korsulla syvällisesti osa toimintaa. Turvallisuus on myös taloudellisuutta. Kun ajetaan ennakoiden, ajetaan taloudellisesti ja turvallisesti. Koulutuksiin sisältyy liukkaalla ajoa.
– Meillä hoidetaan työtehtävä siten, ettei omalla toiminnalla vaaranneta omaa eikä muiden turvallisuutta, oli se sitten tien päällä tai asiakkaan tiloissa, Tuomas kuvaa.
– Kun estetään vahinkoja ja alennetaan polttoaineen kulutusta, se on iso säästö. Samalla säästetään kalustoa, sanoo Anssi.
Turvallisuustekoja on monia. Esimerkiksi pakoputki on autoissa sijoitettu niin, että siitä puhaltava lämmin ilma ei pakkasella sulata lunta kuljettajan jalan alle ja aiheuta liukastumista. Toiminnassa pyritään tunnistamaan vaaroja ja riskejä, työsuojeluvaltuutetuilta voi kysyä turvallisuuteen liittyvistä asioista ja työturvateissään korttikoulutuskin järjestyy talon puolesta.
Talvijalkineissa on kitka- tai nastapohjat ja muutkin suojavälineet ovat kunnossa.
– Ohjaamme ajattelutapaan, jossa henkilö osaa katsoa ympäristöä ja toimintaansa sillä silmällä, syntyykö vaaranpaikkoja, Tuomas kertoo.
Korsulla on kirjalliset työohjeet kaikkiin työtehtäviin. Ohjeistus on osa uusien henkilöiden perehdytystä ja siihen
palataan koulutuksissa. Tapaturmataajuus on alle 10. Se tarkoittaa tapaturmia miljoonaa työtuntia kohden. Lukema on erittäin hyvä.
ESG-vaatimukset näkyvät jo
ESG (Environmental, social, and corporate governance) tarkoittaa yritysten ympäristö-, sosiaalista ja hallinnollista vastuuta. Isompien yritysten pitää pystyä raportoimaan muun muassa kasvihuonekaasupäästöistään jo vuodelta 2024.
– Niitä päästöjä kysytään jo. Se on jo valunut meille, Risto kertoo.
Joidenkin asiakkaiden on täytynyt jo ilmoittaa Korsun ajamien kuormien päästöt vuoden ajalta. Ne saadaan laskennallisesti kaluston kilometrimääristä, moottoriluokasta ja käytetystä polttoaineesta. Tiedot poimitaan AC Panther –ajoneuvopäätteeltä, jonka läpi raksuttaa ajoneuvovalmistajalta tuleva tieto. Uutta on, että asiakkaat kysyvät reittikohtaisen päästölaskennan perään.
– Pystymme tuottamaan tietoa asiakkaan tarvitsemalla tasolla, Tuomas vakuuttaa.
Korsu Oy:llä on ollut käytössä nesteytettyä biokaasua käyttävä LBG-yhdistelmä Oulussa jo viisi vuotta. Pihassa odottaa toinen, Suomen ensimmäinen 500 hv:n kaasuauto. Se on tehtaalta tullut esisarja-auto, jolla saadaan 75 tonnin kokonaismassa kuivabulkkikuljetuksiin.
– Olemme olleet tyytyväisiä kaasuautoon, vaikka emme ole saaneet sillä taloudellista tai kilpailuetua. Teemme oman osamme päästötalkoissa, Pekka pohtii.
Korsun ensimmäinen kaasuauto tuli hankittua ennen hankintatukipäätöksiä, vasta toiseen saatiin tukea.
– Ei se kompensoi hankintahinnan eroa dieselautoon, mutta kaikki on kotiin päin.
Oulussa ja Keminmaalla on LGB-tankkausasemat. Vedyn perään ei Korsulla haikailla.
– Saataisiin ensin kaasutankkausjärjestelmä sellaiseksi, että sitä voisi tankata joka puolella. Sitten katsottaisiin vetyä, Pekka sanoo.
Parhaillaan Korsulla on mietinnässä reitti, jota voisi liikennöidä sähköllä. Kuorma-autojen 150 kWh:n suurteholatausaseman rakentaminen maksaisi arviolta 15 000 euroa. Siinä voisi olla Kempower kumppanina. Erilaisia kyselyitä ja tarjouksia on tullut, mutta päätöksiä ei ole tehty. Jos yöllä lataaminen riittäisi, suurteholatausasemaa ei välttämättä tarvittaisi.
– On kuljetustehtävästä riippuvaista, mikä käyttövoima soveltuu. Sekin ratkaisee, miten sähköautojen markkinahinta
ennen pitkää muodostuu, arvelee Risto.
Laatu johtotähtenä
Tuomas Visuri tuli aikoinaan Korsulle tekemään monenlaista. Informaatioverkostojen diplomi-insinöörinä hänellä oli
korkea osaaminen laatu-, ympäristö- ja työsuojelukysymyksiin. Asiakkaiden vaatimusten kasvaessa silloisen toimitusjohtajan Pertti Keski-Korsun aika ei enää riittänyt laatukysymyksiin paneutumiseen.
Visuri otti ne kontolleen. Nyt Korsulla on ISO 14001:2015 ja ISO 9001:2015 -johtamisjärjestelmät, jotka lähtivät asiakkaiden vaatimuksista. Niihin ei ole liittynyt suuria järjestelmien tai käytäntöjen muutoksia.
– Vaatimukset eivät ole kovin mystisiä, vaan enemmän arjen käytänteitä, joihin pohjatyötä on tehty jo 1990-luvulla: esimerkiksi tilausten käsittely vastaanottamisesta laskutukseen, työsuoritteen seuraaminen autojen gps-seurannan kautta sekä työtehtävien digitaaliset kirjaukset, Tuomas kuvaa.
Laatu kuvastaa myös luotettavuutta. Se koetaan Korsu Oy:ssä kenties tärkeimmäksi arvoksi.
– Tienkäyttäjän kuva meistä on, että Korsun kalusto on hyvän näköistä ja siistiä. Koen, että kun esiinnyn Korsun työntekijänä, asenne on positiivinen, Tuomas sanoo.
Laatuun kuuluu paitsi fiksun näköinen kalusto, myös yhtenäiset työvaatteet sekä turva- ja suojavarusteet. Asiakas
kohdataan asiallisesti ja ystävällisesti. Asiakaspalvelun merkitystä painotetaan myös omissa koulutuksissa.
– Kiukun saa purkaa minulle, ei asiakkaalle. Kyllä kuljettajat ovat sen aika hyvin sisäistäneet. Huolehdimme, että kommunikointi asiakkaiden suuntaan sujuu, kertoo Annika Keski-Korsu.
Annika on Pekan puoliso ja kuljetusesihenkilö. Hän toimii kontti- ja massatavarakuljetusten palveluhubina, sillä sekä asiakkaat että kuljettajat pitävät yhteyttä häneen. Vierailun aikana on ainakin yksi renkaanvaihto järjestynyt Annikan ohjauksessa. Jauhesäiliökuljetusten järjestelyistä vastaavat Pekan sisko Piia ja serkku Petri.
SKAL luonteva osa arkea
Jäsenyys SKALissa on korsulaisille luonteva osa arkea. Piia toimii paikallisyhdistyksen sihteerinä ja on sitä kautta hyvin kärryillä. SKALin viestintää tulee seurattua. Vierailuviikolla oli myös tuoreeltaan käyty Pohjois-Suomen autoilijaillassa.
– Niissä tarttuu aina jotain uutta, Pekka sanoo.
Tulee aika jättää jäähyväiset Korsulle ja Raahelle. Mieleen jäi yritysvierailu, joka laski pulssia. Vaikka kyse on menestyksekkäästä, vaativia kuljetuksia hoitavasta yrityksestä, täällä vallitsee omanlaisensa rauha. Ei ihme, että asiakkaatkin tykkäävät, varsinkin kun heille – Pentti Keski- Korsun opein – ei koskaan sanota ei.
