Syyttömänä osapuolena liikenneonnettomuudessa – mitä tulee huomioida seisonta-ajan korvausta vaatiessa?

Viime aikoina SKALin neuvontapalveluihin on oltu yhteydessä useasta tapauksesta, jossa on ollut riitaa ajoneuvon vaurioitumiseen liittyvän seisonta-ajan korvaamisesta. Liikenneonnettomuus voi johtaa vaurioituneen ajoneuvon osalta toiminnan osittaiseen tai kokonaiseen keskeytymiseen määräajaksi. Ajoneuvon seisonta-ajalta on mahdollista vaatia korvausta, joka maksetaan onnettomuuden aiheuttaneen osapuolen liikennevakuutuksesta. Täyden korvauksen periaatteen myötä vahingonkärsijän tulisi päästä siihen asemaan kuin missä tämä olisi ollut ilman vahingon tapahtumista, mutta käytännössä näin ei aina tapahdu.

Kirjoittajat: Jouni Bergroth ja Hanna-Liisa Hammarén

Yleistä seisonta-ajan korvauksesta

Liikennevakuutuksesta korvataan täysmääräisesti vahingot, jotka ovat syy-yhteydessä liikennevahinkoon. Mikäli onnettomuuteen syyttömän osapuolen moottoriajoneuvoa ei ole voitu käyttää liikenteessä aiheutuneen liikennevahingon vuoksi, maksetaan liikennevakuutuksesta seisonta-ajan korvausta. Korvausta voidaan maksaa joko vaurioituneen ajoneuvon korjausajalta tai lunastustapauksessa siltä ajalta, joka kuluu lunastetun ajoneuvon tilalle tulevan vaurioitunutta tai tuhoutunutta vastaavan ajoneuvon hankkimiseen ja varusteluun. Lisätietoa seisonta-ajan korvauksen maksamiseen liittyvistä periaatteista löytyy Liikenne- ja potilasvahinkolautakunnan (myöh. LIIPO) julkaisemasta korvausohjeesta 6/2022.

Liikennevakuutusten normikorvaukset

Korvausprosessin nopeuttamiseksi on liikennevakuutuskorvauksissa otettu käyttöön normikorvausjärjestelmä, jossa vuosittain määritellään eri ajoneuvoille päiväkohtaiset korvaukset seisonta-ajalle. Vahingonkärsineellä ei kuitenkaan ole välttämättä oikeutta saada normikorvauksen suuruista korvausta, mikäli todellinen vahinko ei vastaa normikorvauksen määrää. Normikorvauksen ollessa liian pieni, voi vahingonkärsinyt vaatia korvausta todellisen vahingon mukaan. Usein normikorvaus ei kata seisonta-ajan aiheuttamaa vahinkoa, jolloin korvausta kannattaa hakea todellisen vahingon mukaisesti.

Kuorma-auton normikorvaukset vuonna 2023
Ajoneuvon hintaluokitusNormikorvaus
0,0 – 25,0 t€22,67 €/pv
25,0 – 50,0 t€39,41 €/pv
50,0 – 75,0 t€64,37 €/pv
75,0 – 100,0 t€83,00 €/pv
100,0 – 150,0 t€110,00 €/pv
150,0 – 200,0 t€136,31 €/pv
200,0 – 250,0 t€151,26 €/pv
250 t€ -176,24 €/pv
Ajoneuvon korjaaminen

Ajoneuvon korjaustilanteissa seisonta-ajan korvausta maksetaan lähtökohtaisesti jokaiselta ajoneuvon seisontapäivältä. Jotta korvausta voidaan saada, tulee ajoneuvon olla liikennekelvoton. Jos ajoneuvo on ollut liikennekelvottomassa kunnossa, eikä sitä ole ollut väliaikaiskorjauksella mahdollista saada liikennekelpoiseksi, maksetaan korvaus myös välttämättömien varaosien odotusajalta. Sen sijaan liikennekelpoiselle ajoneuvolle ei makseta seisonta-ajankorvausta korjauksen alkamisen odottamisajalle.

Ajoneuvon lunastaminen

Raskaan kaluston lunastustilanteissa maksetaan seisonta-ajan korvausta ajalta, joka kuluu lunastetun ajoneuvon tilalle tulevan vaurioitunutta tai tuhoutunutta vastaavan ajoneuvon hankkimiseen ja varusteluun. Muun selvityksen puuttuessa korvaus maksetaan 30 päivältä, mutta seisonta-ajankorvausta voidaan maksaa tätä pidemmältäkin ajalta, mikä ajoneuvon hankkiminen ja varustelu sen vaatii. Tällaisissa tapauksissa vahingon kärsineen osapuolen tulee pyrkiä minimoimaan syntyvät vahingot seisonta-ajan osalta.

Kuljettajan palkan korvaaminen

Ajoneuvon käyttöhyödyn korvauksen ohella korvataan myös seisonta-ajalla hukkaan mennyt kuljettajan palkka sivukuluineen. Kuljettajan palkka korvataan kuitenkin vain, jos kuljettaja ei ole voinut tehdä työtään ajoneuvon vaurioitumisen takia ja yritys on ollut velvollinen maksamaan kuljettajalle palkkaa. Palkkakorvausta ei makseta, jos yritys ei ole maksanut kuljettajalle palkkaa, eikä jos kuljettaja on jatkanut tai olisi voinut jatkaa työntekoa yrityksen muulla kalustolla. Kuljettajan palkkaa ei korvata siltä ajalta, jolta kuljettajalle maksetaan ansionmenetyksen korvausta. Jos yritys on maksanut sairausajan palkan kuljettajalle, korvataan maksettu määrä yritykselle. Vuonna 2023 yhdessä vuorossa käytetyn ajoneuvon kuljettajan palkan normikorvaus on 183,47 €/pv.

Sijaisauton vuokrauskustannusten korvaaminen

Vahinkoon syyttömän osapuolen vaurioituneen ajoneuvon tilalle vuokratun vastaavan ajoneuvon vuokrakustannuksista on mahdollisuus saada korvaus liikennevakuutuksesta. Henkilö- ja pakettiautojen vahinkotapauksissa korvataan ohjeiden mukaan 94 % vuokraamisen kokonaiskustannuksista. Korvaamatta jäävän osuuden, eli 6 % vuokrauskustannuksista, on katsottu vastaavan keskimäärin auton käyttökustannusten säästöä auton seisonta-aikana. Vaikka ohjeissa viitataankin henkilö- ja pakettiautoihin, on vastaavaa käytäntöä noudatettu myös kuorma-auton vuokrauskustannuksiin. Korvattaviin vuokrauskustannuksiin ei kuulu mahdollisen vahingon varalta maksettu ns. omavastuun poistomaksu. Vuokrauksesta johtuvien kustannusten korvaamisen lisäksi ei suoriteta vuokrausajalta muuta seisonta-ajan korvausta.

Sijaisauton käyttämiseen liittyvien vuokrakustannusten korvaamista voi vaatia, mikäli vuokra-ajoneuvon käyttö on riittävän tarpeellista ja perusteltua. Vuokrauksista johtuvista kustannuksista voidaan suorittaa korvausta vahingonkärsineen ammatin harjoittamisen tai työn suorittamisen edellyttäessä auton jatkuvaa käyttöä tai autottomuuden aiheuttaessa hänelle muutoin huomattavaa taloudellista menetystä (LIIPO:n soveltamisohje 12/2003).

Seisonta-ajan korvauksen hakeminen käytännössä

Seisonta-ajan korvauksen hakemiseksi tulee vakuutusyhtiölle toimittaa selvitys seisonta-ajasta, esimerkiksi korjaamon seisonta-ajan todistus. Ellei todistusta seisonta-ajasta ole saatavilla, korvataan arvioitu seisonta-aika. Todellisen vahingon määrän laskemisen apuna kannattaa käyttää SKALin jäsennetin lomakekirjastosta löytyvää kuorma-auton seisonta-ajan korvauslomaketta, jonka SKAL on laatinut yhteistyössä Liikennevakuutuskeskuksen kanssa. Lomakkeen tarkoituksena on helpottaa ja yhdenmukaistaa seisonta-ajan korvauksen hakemista, sillä aiheutuneen vahingon määrän määrittäminen voi monissa tilanteissa olla haasteellista.

Ajoneuvon lunastustilanteessa korvaavan ajoneuvon löytäminen vaurioituneen tilalle saattaa kestää pitkäänkin. Tällöin vakuutusyhtiölle tulee osoittaa korvattavan seisonta-ajan pituus. Täyden korvauksen periaatteen mukaisesti vakuutusyhtiön tulisi korvata koko todellisen vahingon määrä. Liikennevakuutuksesta korvattavan seisonta-ajan lisäksi korvausta voi mahdollisesti hakea vapaaehtoisesta toiminnan keskeytysvakuutuksesta, mutta tästä vakuutuksesta maksettavat korvaukset kattavat usein vain lyhyemmän ajanjakson.

SKALin neuvontapalvelut auttavat

SKALin jäsenet saavat jäsenmaksuun kuuluvana neuvontaa seisonta-ajan korvauksen hakemisessa sekä todellisten seisonta-ajan kustannusten laskemisessa ja osoittamisessa.

Seisonta-ajan korvausten maksamista koskevaan vakuutusyhtiön päätökseen voi hakea muutosta Liikenne- ja potilasvahinkolautakunnasta. SKALin juristit sekä kuljetustalouden asiantuntijat ovat apuna prosessissa ja laativat tarvittaessa muutoksenhakukirjelmän toimeksiantona.