Nykyinen Ursula von der Leyenin johtama komissio on toiminnassaan profiloitunut vahvasti ympäristökysymyksiin. Suurimpana ympäristöön liittyvänä tavoitteena on päätös saavuttaa hiilineutraali Eurooppa vuonna 2050. Koska vuoteen 2050 on vielä pitkä aika, on merkittävä virstanpylväs asetettu 2030-vuoden välitavoitteeseen, jolloin tulisi saavuttaa 55 prosentin päästövähennys vuoden 1990-tasosta.
Päästäkseen kohti hiilineutraalia Eurooppaa ja saavuttaakseen asettamansa välitavoitteen, on komissio julkaisemassa laajan lainsäädäntöpaketin, joka määrittelee uudet toimet tavoitteeseen pääsemiseksi. Tämä massiivinen työkalupakki tullaan (näillä näkymin) julkaisemaan keskellä Suomen vilkkainta kesälomasesonkia heinäkuun 14. päivänä. Paketti tulee aivan varmasti herättämään keskustelua ja näkymään laajasti mediassa. Se tulee myös vaikuttamaan kuljetusalaan ja kuljetusyrittämiseen ympäri Euroopan, sillä liikenne on kokonaisuudessa nostettu keskiöön. Nyt on siis hyvä hetki ottaa haltuun paketin perustiedot, jotta tietää jo hieman etukäteen mistä on kyse.
Tämä paketti, nimeltään ”Fitfor55” on osa laajempaa komission vihreän kehityksen ohjelmaa, joka kokoaa ympäristötavoitteet yhden nimen alle. Fitfor55:n on kokonaisuus lainsäädännöllisiä keinoja, jotka nimensä mukaisesti luovat keinovalikoiman, jolla on tarkoitus päästä eurooppalaisten instituutioiden vahvistamaan 55 prosentin päästövähennystavoitteeseen. Käytännössä komission toimet esimerkiksi maankäytön osalta hiilinielujen lisäämiseksi tulevat nostamaan päästövähennyksiä vielä parilla prosentilla 57 prosentin paikkeille, mutta kyllähän Fitfor55 kuulostaa suomalaisenkin korviin sulavammalta.
Merkittäviä vaikutuksia odotettavissa liikennesektorille
Tätä juttua kirjoittaessani paketin julkaisuun on vielä puolitoista kuukautta, ja monien yksityiskohtien osalta tihkunutta tietoa ei ole käytännössä ollenkaan. Tarkempien yksityiskohtien osalta joudumme odottamaan julkaisupäivään asti saadaksemme aiheesta varmaa tietoa. Tämän artikkelin tavoitteena onkin antaa varovainen arvio tulevista vaikutuksista ja peilata paketin ympärille rakentuvia perusasioita. Aika tulee näyttämään, minkälaisiin lopputuloksiin komissio pääsee ja millaisiksi lopulliset keinot muodostuvat.
Koska kyseessä on hyvin laaja paketti, joka liittyy teemoiltaan ja vaikutuksiltaan lukuisiin eri aloihin, on siinä esitetty hyvin erilaisia ja eri toimialoja koskettavia uudistuksia. Paketin pääpaino on kuitenkin liikennettä koskevissa aloitteissa. Yhteensä näitä aloitteita on toistaiseksi odotettavissa ainakin 11. Määrä ei itsessään kuulosta päätä huimaavalta, mutta nämä ehdotetut aloitteet ovat kattaus suuria kokonaisuuksia ja suuntaviivoja, jotka ovat merkityksiltään vaikuttavia. Monet näistä aloitteista pohjautuvat komission aiemmin tänä vuonna julkaisemaan kestävän ja älykkään liikenteen strategiaan.
Kuljetusalan yrittäjien ja toimijoiden näkökulmasta Fitfor55:n ehdottomaan kärkeen nousevat tärkeimmiksi teemoiksi päästökauppajärjestelmän uudistaminen, energiaverodirektiivin uudistus sekä päästöstandardit. Näillä toimilla muun muassa määritetään polttomoottoreiden hyväksyttävyyttä, uusiutuvien polttoaineiden roolia EU:n tulevissa säädöksissä sekä kuljetuskustannuksia ja niiden tukemista. Nämä toimet määrittävät pitkälti kuljetusalaa koskevan kehityksen tulevina vuosina. Laajemmin Fitfor55:n keinovalikoima kattaa säädöksillään esimerkiksi maankäyttöä, rakennusten energiatehokkuutta, Euroopan kiertotalouden toimintasuunnitelman, biodiversiteettistrategian sekä maatalouteen kuuluvan Pellolta pöytään strategian. Jotta ilmastotoimien osalta saataisiin tehokkaammin EU:n ulkopuolisia maita mukaan, kuuluu pakettiin ns. hiilidioksidipäästöjen tullimekanismi, joka tarkoittaa unionin ulkopuolisille maille tullauskustannuksia tuotteiden hiilijalanjäljen mukaan.
Kuinka päästökaupan käy?
Päästökaupan osalta on ollut jo kauan tiedossa, että lentoliikenteen päästökauppaan ja -oikeuksiin on odotettavissa muutoksia, ja että merenkulku ollaan ulottamassa päästökaupan piiriin Fitfor55:n myötä. Keskustelu ja spekulaatio päästökaupan ulottamisesta maantieliikenteeseen on käynyt kevään mittaan erityisen kuumana, sillä vastoin alkukevään huhuja, on se osoittautumassa realistiseksi mahdollisuudeksi. ”Ollaanko maantieliikenne ottamassa osaksi päästökauppajärjestelmää vai saako kuljetussektori jatkaa entiseen malliin?”, on kysymys, johon Euroopan komission edustajat ovat toistuvasti saaneet vastailla eri tilaisuuksien yhteyksissä. Eräässä webinaarissa energiakomissaari Kadri Simson totesi suorassa lähetyksessä, että maantieliikenne tulee osaksi päästökauppaa. Ei mennyt kauaakaan, kuin ilmastokomissaari Frans Timmermans oikoi sosiaalisessa mediassa, ettei tätä ole tapahtumassa. Äskettäinen esimerkki on omiaan kuvaamaan tilanteen epävarmuutta.
Maantieliikenteen ulottaminen päästökauppaan onkin ollut varsinainen kuuma peruna. Sen osalta on varottu suoria kommentteja. Kevään mittaan käytyjen keskustelujen pohjalta päästökaupan ulottaminen maantieliikenteeseen alkaa kuitenkin näyttää yhä realistisemmalta, ja jossain määrin jopa todennäköiseltä. Koska varmaa tietoa asiasta ei vielä ole käsillä, perustuu tämä varovainen arviomme kevään mittaan käytyihin keskusteluihin, tilaisuuksiin ja ajatusten vaihtoon muiden alan toimijoiden kesken. Tässä yhteydessä on kuitenkin huomionarvoista, että päästökaupan ulottamisesta maantieliikenteeseen ei ole teetetty vaikutustenarviointia, mikä on yleinen käytäntö direktiivien laatimisen osalta.
Verokannat odottavat uudistamista
Energiaverodirektiivin osalta uudistamista on ohjannut perustavoite energialähteiden minimiverotasojen EU-sääntelystä. Komission teettämän avoimen konsultaation mukaisesti yleinen mielipide tukee vaihtoehtoisten polttoaineiden, joihin kuuluvat myös uusiutuvat nestemäiset polttoaineet, tukemista verotuksen keinoin. Ammattikäyttöön suuntautuvat verotuen kannatus on eurooppalaisella tasolla vähäisempää. Suurista EU-maista Ranska on ilmoittanut poistavansa ammattikäyttöön tarkoitetun huojennuksen vuodesta 2022 alkaen. Lisäksi Belgia valmistelee paraikaa vastaavaa muutosta. EU-tason ratkaisuun direktiivin lopputuloksen kannalta on kuitenkin vielä liian aikaista ottaa kantaa tässä vaiheessa.
Kuljetusalaan merkittävästi vaikuttavan energiaverodirektiivin uudistamisen myötä ovat eurooppalaisessa keskustelussa nousseet usein esille polttomoottorit ja niiden tulevaisuus. Vaikka komission ulostuloissa on selkeästi sanottu, ettei sen tehtävä ole toimia tuomarina ja päättää kielloista tai sallimisista, on energiaverodirektiivin uudistamisella selkeä vaikutus siihen millaisia päätöksiä ajoneuvovalmistajat tulevat tekemään ja millaisella kalustolla ja käyttövoimalla tullaan tulevaisuudessa olemaan tien päällä ja mihin hintaan. Käyttövoimakysymys on herkkä kysymys, jossa tulisi muistaa erityisesti maantieliikenteen tärkeä rooli niin huoltovarmuuden turvaamisessa kuin talouden rattaiden ja viennin käynnissä pitämisessä.
Käyttövoimat herättävät kysymyksiä
Käyttövoimiin liittyen FinMobility on laatinut yhdessä 223 muun allekirjoittajan kanssa kirjelmän, jossa otetaan kantaa uusiutuviin polttoaineisiin. Muita allekirjoittajia ovat muun muassa yritykset, järjestöt ja tiedemiehet. Kirjelmä on toimitettu komissioon tiedoksi, muun muassa neljälle komissaarille ja neljälle osaston pääjohtajalle. Lisäksi se on huomioitu Brysselin mediassa. Kirjelmän tavoitteena on kehottaa komissiota huomioimaan ja sisällyttämään uusiutuvat polttoaineet tasavertaisina vaihtoehtoina tulevassa ilmasto- ja liikennesäädöstössä.
Tässä vaiheessa, kun Fitfor55:n lopulliseen julkaisuun on vielä aikaa, on hyvä muistaa, että moni kysymys on edelleen auki lopullisten toimenpiteiden osalta. Epävarmuutta on erityisesti kuljetussektoriin liittyvissä kysymyksissä, sillä kyseessä on monimutkainen kokonaisuus, johon kuuluu rutkasti teknisiä kokonaisuuksia. Ilmastotoimien lisäksi on otettava huomioon laajasti polttoaineteknologian vero- ja tukipolitiikkaan liittyviä yksityiskohtia. Toimenpiteiden laajuus ja yksityiskohdat ovat vielä tässä vaiheessa pitkälti spekulaation varassa, mutta keskustelua asioiden tiimoilta käydään jatkuvasti yhdessä pitkäjänteisen vaikuttamisen kanssa, jotta kuljetussektori säilyisi elinvoimaisena ja kannattavana tulevaisuudessa.
SKAL ja Kuljetusyrittäjä-lehti kiittävät Tommi Pehoa hyvästä yhteistyöstä ja toivottavat onnea seuraavaan elämänvaiheeseen.
| Slovenia 1.7. alkaen EU:n uusi puheenjohtajamaa Heinäkuun alussa Slovenia ottaa vastaan EU:n kiertävän puheenjohtajuuden puoleksi vuodeksi. EU-puheenjohtajuus siirtyi Kroatialta Saksalle vuosi sitten. Silloin alkoi vuosien 2020–2021 puheenjohtajuustrion kausi. Kolmikkoon kuuluvat Saksa, Portugali ja Slovenia. Maat ovat tehneet omien puheenjohtajuusohjelmiensa lisäksi yhdessä 18 kuukautta kattavan pitkäaikaisen suunnitelman ja tekevät muutoinkin yhteistyötä. Yhteisenä tavoitteena maat keskittyvät kehittämään vahvempaa, tasa-arvoisempaa ja kestävämpää Eurooppaa. |