Miten vahvistaa Suomea investointikohteena?

Vaalit on pidetty on ja hallitusohjelmaneuvottelut Säätytalolla käynnissä.

Neljän puolueen edustajat ovat koolla Säätytalolla. Tulee hallitusohjelman tekemisestä lopulta vaikeaa tai ei, äänestäjien viesti oli lopulta aika selkeä. Ainakin minä tulkitsen tuloksen tarkoittavan esimerkiksi enemmän yrityksien kannustamista kasvuun, oikeiden työpaikkojen luomista ja vaikkapa kilpailukykymme paremmin huomioivaa energia- ja ilmastopolitiikka.

Valintoja joudutaan tekemään. Toivottavasti ne valinnat ovat sellaisia, jotka vahvistavat Suomen kilpailukykyä. Ennen vaaleja nyt suurimmaksi tulleet puolueet linjasivat SKALin tekemiin kysymyksiin esimerkiksi kuvan mukaisesti. Kaikki nuo parantaisivat yrityksien toimintaa.

Neuvottelut ovat alkaneet, mutta jo hallitustunnustelija Petteri Orpon kysymykset kuvasivat kattavasti lähivuosien haasteita, mutta niissä luodataan myös mahdollisuuksia. Kysymyksissä haetaan ratkaisuja verotuksen kannustavuuteen, keinoja työllisyystoimiksi, ratkaisuja laaja-alaiseen työvoimapulaan Suomessa, norminpurkua ja yrittäjien parempia toimintaedellytyksiä.

Osa puolueista lähti arvostelemaan jo pelkkiä kysymyksiä. Esimerkiksi sanamuodot ilmastonmuutosta koskevassa kysymyksessä eivät kaikkia miellyttäneet. Ikään kuin nyt pitäisi automaattisesti toistella ilmiselviä tai edelliskerralla kysyttyjä asioita.


Mielestäni oli tärkeää kysyä nimenomaan tärkeimmistä keinoista päästöjen vähentämiseksi. Se pakottaa puolueet miettimään sitä, millä keinoin päästövähennykset tehdään kestävällä, myös kilpailukykymme näkökulmasta, tavalla. Ei voi vain heitellä tavoitteita vaan pohdittava kokonaisuutta. Yhteiskunnalla kun on monenlaisia muitakin tavoitteita kuin tehdä ilmastotoimia. Kun kysyttiin esimerkiksi, että miten puolue edistää suomalaisten yritysten puhtaan viennin kasvattamista, kannattaa siinäkin pohtia, miten ne tuotteet saadaan vientiin asti.

Tulevan hallituksen kärkihanke on oltava Suomen logistisen kilpailukyvyn turvaaminen. Se on alallamme toimivien etu, mutta ennen kaikkea se on kaikkien suomalaisten etu.

Päästövähennyksiä on tehtävä, mutta vaihtoehtoja ilmastonmuutoksen torjumiselle on katsottava nyt energiakriisinkin myötä ennakkoluulottomasti. Eräs yksityiskohta on jakeluvelvoitteen korkea taso. Suomen muuta maailmaa tiukempi jakeluvelvoite ei vähennä globaaleja päästöjä. Se vain siirtää niukkojen uusiutuvien polttoaineiden kulutusta epäterveellisen paljon Suomeen, mikä on pois niiden kulutuksesta lähempänä raaka-ainelähteitä.

Asiassa on myös paljon intressejä. On jonkun yksittäisen yrityksen intressi ja osalle se on teollisuuspolitiikkaa. Jakeluvelvoitetta lähestytään monista eri näkökulmista. Meille suurin huoli on se, että energiakustannukset ja liikkuminen eivät nouse liian suuriksi. Suomessa on jo nyt kilpailijamaitamme korkeammat logistiset kustannukset – ja tämä vaikuttaa tietenkin kaikkien yritysten, erityisesti vientiä harjoittavien, kilpailukykyyn. Emme puhu vain omasta asiastamme.

Hallitusneuvotteluissa yksityiskohtia ja intressejä on paljon, mutta keskeistä neuvottelijoilla on nyt turvata Suomen kilpailukyky. Huolehtia vaikkapa siitä, että vaalikeskusteluissa varjoon jäänyt ”kakun kasvattaminen” nostetaan kunniaan. Suomi ei menesty vain keskustelemalla siitä, miten (velka-) rahaa jaetaan.

Tästä näkökulmasta yksi tulevan hallituksen kärkihanke onkin oltava Suomen logistisen kilpailukyvyn turvaaminen. Se on alallamme toimivien etu, mutta ennen kaikkea se on kaikkien suomalaisten etu. Jotta yrityksien kannattaa täällä sijaita ja työllistää.

Siksi yksi tärkeimmistä tunnustelijan kysymyksistä oli ”miten vahvistaisitte Suomen houkuttelevuutta investointikohteena”. Hallitusneuvottelijoiden pitää tunnistaa tuossa yhtenä osana myös sen, että meidän logistista takamatkaa on kurottava kiinni etteivät teolliset investoinnit valu korkeiden kuljetuskustannusten vuoksi muihin maihin. Meillä on muuten vakaa ja hyvä investointiympäristö, mutta liian moni yritys on perustellut Suomen kannalta huonoja sijoittumispäätöksiä liian kireiden päästövähennystoimien vuoksi lisääntyvillä kuljetuskustannuksilla.

Meidän tavoitteemme SKALissa on ollut herättää päättäjät näkemään muun muassa tiemäärärahojen riittämättömyys, energian hintaan ja alan kannattavuuteen liittyvät monet kysymykset. Tärkeää on se, että tunnustetaan tosiasiat tiekuljetusten roolista koko elinkeinoelämälle. Tuomme omat esityksemme tavoiteohjelmassamme, joka löytyy täältä.

Hallitusta muodostavilla puolueilla on lopulta tärkeintä tunnistaa Suomen etu. Ja pitää Suomi liikkeessä

Anssi Kujala
toimitusjohtaja
Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry