Tavaraliikenteen ajankohtaispäivä kokosi virastojen ja järjestöjen asiantuntijoita keskustelemaan alan kiinnostavimmista teemoista. Päivän aikana puhututtivat muun muassa tulevaisuuden käyttövoimat, päästövähennystavoitteiden saavuttaminen ja tiestön kunto. Suomen kilpailukyvyn turvaa tulevaisuudessa logistiikka.
Kirjoittaja: Anna Yli-Saunamäki ja Heini Polamo
Kuljetusyrittäjä 6/2022
Liikenneluvat digikaistalle
Liikenteenharjoittamista koskevat asiat siirtyvät sähköiseen Oma asiointi -palveluun, kertoi Traficomin päällikkö Sari Veija.
Uuden palvelun myötä nykyiset sähköiset hakemus- ja ilmoituslomakkeet poistuvat käytöstä. Muutos astuu voimaan vuoden 2023 alussa.
Sähköisessä palvelussa voi esimerkiksi jättää tavara- tai taksiliikenteen harjoittamista koskevan ilmoituksen tai rekisteröitymisiin liittyvän muutosilmoituksen. Palvelua käytettäessä asia tulee vireille heti ja siirtyy odottamaan käsittelyyn ottamista. Tieto vireillä olevasta asiasta on myöhemmin tarkistettavissa palvelusta.
Hakemuksesta tai ilmoituksesta perittävä suoritemaksu maksetaan asioinnin päätteeksi verkkomaksuna. Jos hakemus kuitenkin jätetään manuaalisesti, siitä lähetetään lasku.
Veija kehottaa yrittäjiä tutustumaan palveluun ja tarkistamaan, että yhteystiedot palvelussa ovat ajan tasalla.
Tie on meille tehtaan lattia, sen pitää olla kunnossa, totesi SKALin puheenjohtaja Jani Ylälehto puheenvuorossaan, joka johdatti päivän aiheeseen. Suomen logistisen kilpailukyvyn pitäisi olla seuraavan hallituksen kärkihanke.
– Maailmantilanne on koetellut erityisesti suomalaisia yrityksiä, joilla on suuremmat logistiikkakustannukset kuin monilla kilpailijamailla. Maantieliikenne on Suomen saavutettavuuden ja kuljettamisen selkäranka, totesi SKALin toimitusjohtaja Anssi Kujala. Alkukevään polttoaineen hinnannousu voimisti tarvetta ammattidieselin käyttöönotolle.
SKALin tavoiteohjelma esittää reipasta korotusta tiemäärärahoihin. Moderni tieverkko lisäisi myös kuljetusten taloudellisuutta, turvallisuutta ja alentaisi päästöjä.
Järjestöjen yhteinen Väylävisio kannustaa yhteiskuntaa parantamaan päätieverkon laatua ja ankkuroimaan Suomea länteen. Sen mukaan esimerkiksi Ruotsi käyttää huomattavasti enemmän rahaa tiestöön. Vision esitteli Destian projektipäällikkö Riku Huhta.
Liikenneinfraa edistetään myös EU:ssa
Euroopan unioni pyrkii yhdistämään jäsenmaiden liikenneinfrastruktuuria ja kehittämään niiden laatua. Liikenne- ja viestintäministeriön hallitussihteeri Eeva Ovaska esitteli eurooppalaisen liikenneverkkoasetuksen (TEN-T) ajankohtaista tilannetta.
Suomen kannalta ehdotus on tärkeä; se vaikuttaa siihen, miten väyliä ja liikenteen solmukohtia voidaan Suomessa kehittää. Suomen on vastattava asetuksen edellyttämiin vaatimuksiin. Viime vuonna hyväksytyn 12-vuotisen liikennejärjestelmäsuunnitelman toteutuminen riippuu siis TEN-T:stä.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan vaikuttaa myös asetuksen valmisteluun. Yhteyksiä Ukrainaan ja Moldovaan laajennetaan. Venäjä ja Valko-Venäjä sen sijaan poistetaan kartoilta.
Jakeluvelvoitteen alentaminen vaikutti polttoaineen hintaan
Jakeluvelvoitteen alentaminen vaikutti välittömästi polttoaineen hintoihin. Polttoaineen hinta laski välittömästi 25 senttiä per litra. Reilun kuukauden aikana se laski noin 50 senttiä per litra.
–Esimerkiksi naapurimaamme Ruotsi on tekemässä päätöstä jakeluvelvoitteen alentamisesta EU:n sallimaan minimiin, joka on noin 26 prosenttia, Kujala sanoi.
Myöhemmin iltapäivällä työ- ja elinkeinoministeriön erityisasiantuntija Harri Haavisto kertoi jakeluvelvoitelain valmistelusta.
– Uusiutuvat polttoaineet ovat ainoa keino päästä Suomen päästötavoitteisiin. Korkea jakeluvelvoitteen nousu vuoden 2024 alussa herättää varmasti kritiikkiä. Kyse on siitä, että saavuttamatta jääneet päästövähennykset kiritään kiinni, hän kertoo.
Myös Kujala totesi jakeluvelvoitteen olevan hyvä päästövähennyskeino, mutta ei hinnalla millä tahansa. Jos jakeluvelvoitteen tasoon ei puututa, se on nousemassa yön yli 13,5 prosentista 28:aan 2023–2024. Kilpailukyvylle se on haitallinen. Kiitosta SKAL antoi esityksistä, joilla jakeluvelvoitetta alennetaan 7,5 prosenttiyksiköllä vuosina 2022 ja 2023.
Sähkö tekee tuloaan - akkuteknologia ratkaisee seuraavat vuosikymmenet
Akkuteknologian kehittyminen ratkaisee, mitä kalustoa alalla on käytettävissä 10–20 vuoden päästä, kertoi Scania Suomen tuotepäällikkö Mika Jukkara. Dieselteknologia ei hänen mukaansa häviä.
– Autoteollisuus ei kehittäisi uusia dieselmoottoreita, jos niillä ei nähtäisi tulevaisuutta. Dieselmoottoria kehitetään yhä ympäristöystävällisemmäksi ja sillä on edessään vielä pitkä tulevaisuus raskaassa kalustossa, Jukkara sanoi.
Moottorin sisällä tapahtuu paljon polttoaineenkulutukseen ja päästövähennyksiin liittyvää kehitystä. Polttomoottoriteknologian uskotaan säilyvän vielä pitkään.
Myös Autotuojat ja -teollisuus ry:n asiantuntija Markus Markkanen korosti, että eri käyttövoimille on tarvetta pitkälle tulevaisuuteen. Käyttövoimavaihtoehtoja on tarjolla ennätyksellinen määrä.
– Myös päästöjä voi vähentää monella eri tavalla, Markkanen sanoo.
Sähkö tekee lähivuosina tuloa myös raskaaseen kalustoon. Jukkara ja Markkanen arvioivat sen kannattavuutta tulevaisuudessa.
– Yhtenä ongelmana on latausinfran puute. Lataus on käytännössä mahdollista vain terminaaleissa, Markkanen sanoi.
Jukkara totesi sähkökuorma-autojen olevan lähinnä kevyttä jakeluliikennettä varten.
– Toimintamatka vähenee akun ikääntyessä, samoin akun kestoikä. Jos uudella akkupaketilla pääsee noin 160 kilometriä eteenpäin, pääsee 6–8 vuoden päästä enää 100 kilometriä.
Markkanen uskoo, että 10 vuoden kuluttua vetyautoja on tarjolla useampia eri malleja. Ne korvaavat osan diesel- ja kaasuautoista. Akkuteknologian uskotaan kehittyvän nopeasti.
– Voi olla, että esimerkiksi vetyautot eivät ehdi kehittyä siihen mennessä, kun akkuteknologia jo mahdollistaa raskaamman kaluston käytön, Jukkara arvioi.
