Kuljetusyrityksillä oli ennätyksellinen loppuvuosi liikevaihdolla ja kuljetusmäärillä mitattuna. Kannattavuuskehitys ei ole pysynyt volyymikehityksen mukana. Kysely paljastaa, että joka kolmannella kuljetusyrityksellä on vaikeuksia löytää osaajia. Työllistymisen esteet tulee purkaa joustavan koulutusmallin avulla.
Yrittäjien oma syyskuinen ennuste loppuvuoden toimeliaisuudesta toteutui selvästi parempana. Loppuvuonna noin joka kolmas yritys kasvatti kuljetusmääriään (vrt. 23 % 1/2017) ja vielä useampi liikevaihtoaan (41 % vrt. 32 % 1/2017). Kuljetusmäärien laskua raportoi 17 % ja liikevaihdon laskua 20 % vastanneista (vrt. 26 % ja 24 % 1/2017). Myös kannattavuuskehitys koheni tammikuun 2017 Kuljetusbarometrista. Silloin parannusta oli 17 prosentilla vastanneista ja heikennystä 25 prosentilla, nyt nousua ja laskua raportoi 22 prosenttia vastanneista.
Myös kuljetusyrittäjien odotukset keväältä ovat myönteisemmät kuin vuosi sitten. Vastanneista 29 % odottaa liikevaihdon kasvavan (24 % 1/2017) ja 24 % kuljetusmäärien lisääntyvän (18 % 1/2017) alkuvuonna. Kannattavuuden heikennystä ennustaa 21 % vastanneista (27 % 1/2017). Kaiken kaikkiaan loppuvuosi oli hyvä, mutta se ei täysin heijastu yritysten investointisuunnitelmiin. Pitkäaikaistrendi näyttää 2010-luvun aallonpohjana, josta on nyt noustu.
Alue- ja suoritealakohtaisessa tarkastelussa pistää silmään metsäalan kuljetusyritykset, joista kaksi kolmesta ennustaa kasvua alkuvuonna niin tonneissa kuin myynnissäkin tarkasteltuna. Se on merkki käänteestä parempaan, sillä huolimatta biotalouden buumista metsäalan kuljetukset ovat kehittyneet suhteellisen vaatimattomasti. Ennusteessa näkyy metsäyhtiöiden isojen investointien vaikutus eri puolilla Suomea sekä mekaanisen puunjalostustoiminnan virkistyminen. Alkutalven korjuuolosuhteet ovat olleet vaikeat kelien vuoksi. Metsiin odotetaan siis lyhyttä ja kiireistä korjuukautta. Siitä huolimatta vain 12 % tukki- ja kuitupuuta kuljettavista yrittäjistä odottaa parannusta kannattavuuteen, heikennystä sitä vastoin ennustaa 29 %.
Joka kolmas yritys kärsii kuljettajapulasta
Lähes joka kolmannella kuljetusyrityksistä (27 %) on ollut vaikeuksia täyttää avoimia tehtäviä viimeisen kahden vuoden sisällä. Jos tarkastellaan vain yrityksiä, jotka potentiaalisesti käyttävät ulkoista työvoimaa*, kärsii jopa 35 % kuljetusyrityksistä työvoimapulasta. Työvoimapula jakaantuu varsin tasaisesti eri kuljetuslajien kesken. Eniten kuljettajapulaa on säiliöauto- ja vaarallisten aineiden kuljetuksia suorittavilla yrityksillä, joista 48 prosentilla on vaikeuksia löytää osaavaa työvoimaa. Keskeisimmät rekrytoinnin esteet liittyvät yrittäjien mielestä hakijoiden puutteelliseen pätevyyteen, taitoihin, kokemukseen tai sitoutumiseen.
Vakavin seuraus työvoimapulasta on yrittäjän kuormittuminen (75 %). Työntekijäpulasta kärsivä yritys on haavoittuvainen erityisesti sairaustapauksissa (68 %). Lähes puolet (45 %) kertoi kuljetustehtävien hoidon tai kausiluontoisen toiminnan vaarantuvan. Myös toiminnan laajentaminen vaikeutuu (40 %).
Työvoimapulaa eliminoivat tekijät ovat kuljetusyrityksen vetovoimaisuus ja vakiintunut tekijäjoukko. Monet yritykset saavat tiedusteluja, vaikka eivät hakisikaan työntekijöitä, ja käyttävät rekrytoinnissa hyväksi verkostojaan.
Kuljettajien saatavuus turvattava helpottamalla allaletuloa
- Kuljettajapula on torjuttavissa koulutusväyliä parantamalla. Vaikka logistiikkaa digitalisoidaan, tämä on palveluala ja vaatii tekijöiltään monipuolista osaamista, muistuttaa SKAL:in puheenjohtaja Teppo Mikkola.
SKAL:in mielestä perustason ammattipätevyys on voitava suorittaa nykyisen koulutusmallin ohella myös pelkällä kokeella. Erityisen tärkeää on mahdollistaa Puolustusvoimille kuljettajakoulutuksen järjestäminen siten, että kaikki palveluksesta vapautuvat saavat heti 18-vuotiaasta alkaen oikeuden kuljettaa raskaimpiakin ajoneuvoyhdistelmiä. Tällöin heidän hakeutumisensa kuljetustehtäviin varusmiespalveluksen jälkeen on todennäköisempää. Nämä parannukset alalletuloon edellyttävät muutosta liikennepalvelulain toiseen vaiheeseen, jota eduskunta parhaillaan käsittelee.
*Niistä 389 vastanneesta, jotka eivät kärsi työvoimapulasta, 124 ilmoitti syyksi ”olen yksinyrittäjä”. Ko. yritykset eivät lähtökohtaisesti hae ulkoista työvoimaa
SKAL:n Kuljetusbarometri 1/2018
SKAL ry:n vuoden 2018 ensimmäiseen kuljetusbarometriin vastasi yhteensä 535 jäsenyritystä. Vastaajat edustavat kaikkia SKAL ry:n erikoisjärjestöjä ja toimialoja. SKAL:n Kuljetusbarometri toteutetaan kolme kertaa vuodessa, neljän kuukauden välein. Sähköinen kysely lähetetään noin 4300 jäsenyrittäjälle. Barometrikyselyllä selvitetään kuljetusyritysten taloudellista tilannetta ja lähitulevaisuuden näkymiä. Kysely toteutettiin 14.2.2017–4.1.2018.
Kuljetusalan työvoimapankki
Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n ja Puolustusvoimien yhteistyön tuloksena kehitetty työvoimapankki toimii osoitteessa https://www.skal.fi/tyovoimapankki. Kuljettajakokeen suorittanut voi kirjautua palveluun työnhakijaksi ja SKAL:in jäsenyritykset pääsevät hakemaan työntekijöitä sekä ilmoittamaan avoimista paikoista.
