Lakeuden EKO -lautakunnan jätehuoltomääräykset koskevat Limingan, Muhoksen, Tyrnävän ja Utajärven kuntia. Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry haluaa kiittää Lakeuden EKO -lautakuntaa ja sen valmistelijoita erittäin hyvin laadituista jätehuoltomääräysten luonnoksesta. Jätehuoltomääräykset oli laadittu visuaalisesti mielenkiintoa herättäväksi. Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry esittää lausunnossaan Lakeuden EKO -lautakunnan jätehuoltomääräysten luonnokseen seuraavia tarkistuksia:
2 § Määritelmät
”Biojätteellä” -määritelmää (sivulla 8) on laajennettu kunnan vastuuta laajemmaksi. Tässä kohtaa jätehuoltomääräyksiä ei ole syytä ottaa mukaan määritelmiin biojätteen syntypaikkoja, koska nyt osa niistä ei kuulu kunnan vastuulle. Biojätteen määritelmäksi riittäisi muiden alueiden jätehuoltomääräyksissä usein käytetty seuraava määritelmä: ”biojätteellä biologisesti hajoavaa elintarvike- ja keittiöjätettä.”
6 § Polttokelpoisen jätteen aluekeräyspiste
Lakeuden EKO -lautakunnan alueella ei ole tällä hetkellä käytössä polttokelpoisen jätteen aluekeräyspisteitä, jonka vuoksi tämä koko kohta on poistettava jätehuoltomääräyksistä. Jatkossakin alueelle riittävät kimppa-astiat ja omat kiinteistökohtaiset astiat palvelemaan kiinteistöjen jätehuoltoa. Ei ole mitenkään järkevää ja tehokasta perustaa Lakeuden EKO -lautakunnalle omia aluekeräyspisteitä, vaan kannustaa kiinteistöjä hankkimaan jätehuoltopalvelut alueen yrityksiltä. Aluekeräyspiste-maininta tulisi korvata kimppa-astia-maininnalla myös 5 §:ssä.
7 § Kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen soveltumattomien jätteiden kuljettaminen
Vastaanottopaikoiksi on lisättävä myös ympäristöluvan omaavat muut yksiköt 7 §:n ensimmäisen ja toisen kappaleen loppuun seuraavasti: ”Kiinteistöllä syntyvät jätteet, jotka eivät suuren kokonsa, poikkeuksellisen laatunsa tai määränsä vuoksi sovellu kuljettavaksi kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa on kiinteistön haltijan toimitettava jätteet jätehuoltoviranomaisen (Lakeuden EKO) osoittamaan vastaanottopaikkoihin (lisäys: tai muihin ympäristöluvan omaaviin yksiköihin).” ”Tällöin kiinteistön haltijan on huolehdittava jäteastian tyhjentämisestä, jätteenkuljetuksen tilaamisesta ja jätteiden kuljettamisesta jätehuoltoviranomaisen (Lakeuden EKO) osoittamaan vastaanottopaikkaan (lisäys: tai muihin ympäristöluvan omaaviin yksiköihin).” Nämä kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen soveltumattomat jätteet ovat yleensä suuria jäte-eriä, kuten rakennus- ja remontointijätteitä sekä esim. syksyn ja kevään haravointi- ja varastojen tyhjennys- yms. roskia. Nämä jätteet on tähän saakka voinut toimittaa myös vaihtoehtoiseen vastaanottopaikkaan.
13 § Muut erikseen kerättävät jätteet
Vastaanottopaikoiksi on lisättävä 7 §:n tavoin myös ympäristöluvan omaavat muut yksiköt seuraavasti (kolmannen ja neljännen kappaleen loppuun): ”Puutarhajätteet sekä käsittelemätön puujäte, joita ei käsitellä omatoimisesti kiinteistöllä näiden jätehuoltomääräysten mukaisesti, on toimitettava Lakeuden EKO:n osoittamaan vastaanottopaikkoihin (lisäys: tai muihin ympäristöluvan omaaviin yksiköihin).” ”Mikäli kiinteistön omistaja itse huolehtii rakennus- ja purkujätteiden jätehuollosta, syntyvä jäte käsitellään kunnallisessa jätehuoltojärjestelmässä ja lajitellut rakennus- ja purkujätteet toimitetaan Lakeuden EKO:n osoittamiin vastaanottopaikkoihin (lisäys: tai muihin ympäristöluvan omaaviin yksiköihin).”
18 § Jäteastiatyypit
Kohdan viimeinen kappale on poistettava: ”Huonon käytettävyyden ja tyhjentämiseen liittyvän työturvallisuusriskin vuoksi pikakontteja ei suositella käytettäväksi jätteiden keräysvälineenä.” Pikakontit tulee jatkossakin olla sallittuja, koska niitä ei ole kielletty yleisillä määräyksillä.
21 § Tyhjennysvälit
Jäteastioiden tyhjennysväliksi jätehuoltomääräyksissä on säädetty polttokelpoisen yhdyskuntajätteen osalta maksimissaan kesällä 2 viikon välein ja talvella 4 viikon välein tapahtuvaksi. Polttokelpoisen jätteen tyhjennystä voidaan pidentää 12 viikkoon Lakeuden EKO-lautakunnalle tehtävän ilmoituksen perusteella, jos kiinteistöllä on biojätteen erilliskeräys tai kompostointi. Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä HSY:n alueella, kuten myös Tampereella ja Turussa käytetään jäteastian tyhjennysvälinä kesälläkin ilman ilmoitusta 4 viikon tyhjennysväliä. Tämän johdosta Lakeuden EKO -lautakunnan alueella tämä tyhjennysväli tulisi olla pidempi. Polttokelpoisen yhdyskuntajätteen tyhjennysväliksi tulisi ilman Lakeuden EKO -lautakunnalle tehtävää ilmoitusta laittaa kesällä vähintään 6 viikon välein ja talvella vähintään 8 viikon välein tapahtuvaksi. Näistä esitetyistä liian lyhyistä tyhjennysvälistä muodostuu turhaa byrokratiaa ja suuria ongelmia haja-asutusalueella ja erityisesti vähän jätettä tuottavilla kiinteistöillä. Useilla alueilla jäteastian maksimi tyhjennysväliksi on valmiiksi säädetty ilman ilmoituksia jätehuoltomääräyksissä jopa 12 viikkoon. Pidemmät tyhjennysvälit kannustavat myös jätteen lajitteluun ja uusiokäyttöön, kun jäteastian tyhjennyksen voi mitoittaa todellisen tarpeen mukaiseksi. Velvollisuudet ilmoitusten ja anomusten tekemiseksi tulee minimoida turhan työn estämiseksi ja siksi on säädettävä valmiiksi riittävän pitkät tyhjennysvälit. Viranomaisen työpanosta tulee käyttää jätehuollon kannalta tärkeisiin asioihin, eikä vain kuormittaa sitä yksittäisten asukkaiden ilmoitusten ja anomusten käsittelyllä. Sen sijaan jätehuoltomääräysten luonnoksessa on biojätteen kannustavan keräyksen järjestämiseksi viisaasti harkittu kesällä riittävän pitkä 2 viikon maksimi tyhjennysväli ja talvella 4 viikon maksimi tyhjennysväli. Pyydämme huomioimaan, että keräysvälineenä (§ 21 taulukko sivulla 19) käyttämänne syväkeräys-sana on Molok Oy:n PRH:lla rekisteröimä tavaramerkki. Suosittelemme sanan poistamista jätehuoltomääräyksistä korvausvaatimusten välttämiseksi. Toisena vaihtoehtona on korvaavan sanan käyttäminen, kuten maanalainen keräyssäiliö tai maanalainen keräysastia. Vuoden 2015 heinäkuussa jäsenyrityksemme sai tämän syväkeräys-sanan käytöstä kiellon Molok Oy:ltä asianajajan välityksellä oikeustoimilla uhaten, kun yritys käytti verkkosivuillaan tätä sanaa. Myös 18 §:n (Jäteastiatyypit) kolmannessa kappaleessa sekä sen kolmannessa alakohdassa on käytetty tavaramerkkinä olevaa syväkeräyssäiliöt-sanaa.
29 § Kuljetusrekisteri ja tietojen toimittaminen
Jätteenkuljetusrekisterin osalta mainitaan (ensimmäisen kappaleen toiseksi viimeinen lause sivulla 22), että ”Tiedot annetaan sähköisesti viranomaisen edellyttämässä muodossa, vähintään kerran vuodessa tai sen edellyttämän aikataulutuksen mukaisesti.” Tämä kohta tulisi poistaa jätehuoltomääräyksistä tai muuttaa niin, että tiedot on toimitettava ensisijaisesti sähköisessä muodossa. Tällaista vain sähköisen asioinnin velvoitetta ei viranomainen voi antaa ainoaksi asiointimuodoksi. Sähköistä asiointia voidaan toivoa, muttei vaatia ainoana asiointitapana. Tätä edellyttävät yleiset viranomaiselta vaaditut toimintaperiaatteet. Viranomainen ei voi päätöksillään velvoittaa asiakasta vain sähköisen palvelun käyttöön. Osa sako- ja umpikaivolietteiden parissa toimivista yrityksistä on hyvin pieniä yrityksiä. Osalla näistä yrityksistä ei ole käytössä ohjelmistoja ja tietokonetta sähköiseen raportointiin. Viranomainen ei voi laatia sellaisia velvoitteita sähköisen asiointiin, jotta yritys ei voi lain mukaisia velvoitteitaan hoitaa vaihtoehtoisella tavalla. Verottaja, Kela, työvoimaviranomaiset ja muiden viranomaisten tulee tarjota mahdollisen sähköisen asioinnin vaihtoehdoksi aina myös vaihtoehtoinen asiointimuoto. Näin tulee menetellä myös jätehuoltoviranomaisena toimivan Lakeuden EKO -lautakunnan. Olisi kohtuutonta, jos yritys joutuisi lopettamaan toiminnan vain EKO-lautakunnan vaatiman sähköisen asioinnin takia. Myös apulaisoikeusasiamies (AOA Sakslinin päätös 4653/2014) on 28.1.2016 antamassaan päätöksessään velvoittanut, että hyvä hallintotapa edellyttää sähköisen asioinnin rinnalle myös vaihtoehtoisia asiointimuotoja.
31 § Tyhjennysvälit ja lietteen toimittaminen käsiteltäväksi
Jätehuoltomääräyksistä on toiseksi viimeisen kappaleen lopusta poistettava seuraava vaatimus: ”Kotitalouksien kiinteistöjen haltijan tulee ilmoittaa sako- ja lietekaivojen tyhjennykset jätehuoltoviranomaiselle (Lakeuden EKO).” Sako- ja umpikaivolietteiden tyhjennyksistä raportoivat yritykset jätehuoltomääräysten mukaisesti jätehuoltoviranomaiselle. Tämän johdosta myös kiinteistöjen raportointivelvollisuus on turhaa kahdenkertaista byrokratiaa. Pyydän huomioimaan myös, että velvoitetta tyhjentää poikkeuksetta kaikki sakokaivot vähintään kerran vuodessa on lakimuutoksella väljennetty 3.4.2017. Lakeuden EKO-lautakunnan luonnoksessa velvoitetaan edelleen sakokaivojen tyhjennykseen kerran vuodessa (sivulla 23 toinen kappale). Esimerkiksi Lakeuden Etappi Oy:n alueella Lakeuden jätelautakunnan uusiin jätehuoltomääräyksiin hyväksyttiin jo lähes pari vuotta lakimuutosta aikaisemmin 19.8.2015 anomuksesta seuraava väljennys: vakituisten asuntojen harmaavesijärjestelmillä asumislietteiden tyhjennysväli on 24 kuukautta sekä pienellä käytöllä olevien vapaa-ajan asuntojen asumislietteiden tyhjennysväli on 24 kuukautta kiinteistöillä, joilla on vesikäymälä ja jopa 36 kuukautta kiinteistöillä, joilla on vain harmaavesijärjestelmä. Tällaiset muutokset jätehuoltomääräyksiin vastaavat todellista tyhjennystarvetta.
33 § Yleisötilaisuuksien jätehuolto
Jätehuoltomääräysten luonnoksissa todetaan (§ 33 viimeinen kappale sivulla 24), että ”Yli 1000 henkilön yleisötilaisuudesta on laadittava jätehuoltosuunnitelma ja esitettävä se kunnan jätehuoltoviranomaiselle (Lakeuden EKO) viimeistään kolme viikkoa ennen tapahtumaa.” Tämä kohta tulee poistaa jätehuoltomääräyksistä tai korottaa sen koskemaan yli 5.000 hengen yleisötilaisuuksia. 1.000 henkilön tilaisuuksia järjestetään alueella todella paljon. Useat juhlasaleissa pidettävät tilaisuudet ja pienet urheilutilaisuudetkin ylittävät tämän yleisörajan. Näiden jätehuolto järjestyy normaalin jätehuollon yhteydessä ja jätehuoltosuunnitelman tekeminen näistä tilaisuuksista on turhaa byrokratiaa. Tällaista määräystä ei ole vielä millään muulla alueella otettu lopullisiin jätehuoltomääräyksiin.
Yhteenveto
Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry toivoo, että Lakeuden EKO-lautakunta voisi huomioida nämä asiat päättäessään jätehuoltomääräyksistä. Lakeuden EKO-lautakunnan tehtävänä on mahdollistaa asukkaille hyvin toimivat ja laadukkaat jätehuoltopalvelut. Jätehuoltomääräyksillä on siinä tärkeä merkitys. Kunnioittavasti Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry Iiro Lehtonen Pekka Loukolatoimitusjohtaja asiantuntija