Kirjallinen asiantuntijalausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi jätelain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta.

Lausuntopyyntö Dnro, VN/538/2019

Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry (myöh. SKAL) kiittää mahdollisuudesta antaa asiantuntijalausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi jätelain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta.  Lait liittyvät EU:ssa hyväksyttyyn ns. jätesäädöspakettiin, jolla muutettiin kuutta jätealan direktiiviä: jätedirektiiviä, pakkausjätedirektiiviä, kaatopaikkadirektiiviä, romuajoneuvodirektiiviä, paristo- ja akkudirektiiviä sekä sähkö- ja elektroniikkalaiteromudirektiiviä. Nyt esitetyssä jätelain muutoksessa on hyvänä tavoitteena kierrätysasteen nostaminen. Osa nyt esitetyistä muutoksista johtaa kuitenkin kierrätyksen ja jätehuollon toimivuuden kanalta negatiiviseen lopputulokseen.  Nämä kielteisen esitykset eivät perustu EU-direktiiviin, vaan kansalliseen esitykseen.  

Kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus säilytettävä

Lausunnolle lähteneessä jätelain luonnoksessa esitetään, että pakkausjätteet ja biojätteet siirretään kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen viimeistään kahden vuoden siirtymäajalla ja sekajätteet viiden vuoden siirtymäajalla.  Tätä esitettyä muutosta ei SKAL voi hyväksyä.  Tällaista vaatimusta ei ole edes EU-säädöksissä. Sako- ja umpikaivolietteiden kuljetuksen tavoin tulee jätelaissa säilyttää kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus myös sekajätteiden, biojätteiden ja pakkausjätteiden kuljetuksessa (§ 37).    Nimenomaan tähän linjaukseen jätettiin jätelakityöryhmän mietintöönkin runsaasti eriäviä mielipiteitä.  Myös työ- ja elinkeinoministeriö ei hyväksynyt siirtymistä pelkästään kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen ja jätti asiasta eriävän mielipiteen.   Lisäksi SKAL muistuttaa, että Suomen perustuslain 15 §:ssä turvaava perusteltujen odotusten suoja ei tule täyttymään 2 vuoden siirtymäajalla.  Suomen perustuslaki turvaa sen, ettei yhteiskunnan haltuun voida sosialisoida yksityistä yritystoimintaa ilman riittävän pitkää siirtymäaikaa.  Pakkausjätteissä ja biojätteissä esitetty kahden vuoden siirtymäaika ei ole perustuslain mukainen riittävän pitkä aika.  Perustuslakivaliokunnan lausunnossa 8.2.2011 (PeVL 58/2010 vp) todetaan seuraavasti: ”Tällöin on perustuslain 15 §:ään perustuvan perusteltujenodotusten suojan näkökulmasta tärkeää, että laissa säädetään myös riittävästä, jokseenkin pitkästä siirtymäajasta, jotta jätteenkuljetusyrityksille jää aikaa sopeuttaa toimintansa muuttuviin olosuhteisiin (vrt. PeVL 41/2010 vp, s. 4—5). Tällainen riittävä siirtymäaika voisi olla esimerkiksi 3—4 vuotta.” Yli puolessa Suomen kunnista on päätöksellään halunnut valita sekajätteessä kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen.  Pakkausjätteissä lähes 70 prosenttia kunnista on valinnut näin.  Kuntien päätösvaltaa tässä asiassa ei tule jatkossakaan kaventaa.  Tämän hetken tarkat lukemat jätteenkuljetusjärjestelmästä ovat seuraavat:  Sekajätteen /polttokelpoisen jätteen kuljetusKiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus on tällä hetkellä 154 kunnassa (52,2 %) ja kunnan järjestämä jätteenkuljetus 141 kunnassa (47,8 %).  Mukana ei ole Ahvenanmaan kuntia.  Jako on tehty siten, että kumpaa kuljetusjärjestelmää on kunnassa yli 50 % osuus kiinteistöistä. Pakkausjätteiden kuljetusKiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus on tällä hetkellä 205 kunnassa (69,5 %) ja kunnan järjestämä jätteenkuljetus 90 kunnassa (30,5 %).    Sako- ja umpikaivolietteiden kuljetusKiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus on tällä hetkellä 280 kunnassa (94,9 %) ja kunnan järjestämä jätteenkuljetus 15 kunnassa (5,1 %).  Kuljetusjärjestelmän osalta merkittävintä on sen hallinnollista tilannetta osoittavana lukuna kuntien määrä, eikä asukasluku.  

Esitetyt kilpailutuskirjaukset

Jätelakiin esitetyillä suositusluontoisilla kilpailutuskirjauksilla ei ole vaikutusta julkisten kilpailutusten lopputulokseen.  Vastaavia kirjauksia on jo nyt ollut voimassa olevassa hankintalaissa ja kunnallisten jätehuoltoyhtiöiden kilpailutustavoitteissa.  Esitetyillä markkinavuoropuheluilla ja alueen jakamisesta useammalle kuin yhdelle toimijalle ei ole mitään käytännön merkitystä. Kunnallisten jätehuoltoyhtiöiden alueet ovat yleensä isoja. Jätelakiluonnoksen perusteluissa suosituskattona mainittu 70 % markkinaosuuden antaminen yhdelle toimijalle on jo käytännössä määräävä markkina-asema.   Kunnallisten jätehuoltoyhtiöiden järjestämä keskitetty kilpailutus on vienyt yritystoiminnan mahdollisuuden paikallisilta pieniltä ja keskisuurilta yrityksiltä.  Käytännössä pienen yrityksen toiminta loppuu, kun iso valtakunnallinen tai kansainvälinen toimija tarjoaa tälle pienelle yritykselle tärkeän alueen alle todellisten kustannusten.  Voittajina näissä kilpailutuksissa ovat useimmiten olleet valtakunnalliset ja kansainväliset isot toimijat. 

Jätelain kirjaus kuljetusjärjestelmistä

Nykyistä jätelakia laadittaessa ja siitä päätettäessä korostettiin molempien kuljetusjärjestelmien tasapuolisuutta.  Nyt on kuitenkin käynyt usein niin, että lain tulkinnassa on kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus asetettu toissijaiseen asemaan.  Usein jätelautakuntien virkailijat ovat esittäneet siirtymistä kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen, mutta päätöksentekijät ovat päätyneet jatkamaan kiinteistön haltijan järjestämää jätteenkuljetusta. Jätehuoltoviranomaisen päätöksistä valita kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus on jätetty runsaasti valituksia ja hallinto-oikeudet ovat usein palauttaneet päätökset uudelleen valmisteltavaksi.  Useimmiten valittajina ovat olleet kunnallisen jätehuoltoyhtiötä lähellä olevat henkilöt.   Tämä ei ole kuitenkaan ollut lainsäätäjän tahtotila, koska vain kiinteistön haltijan järjestämässä jätteenkuljetuksessa on vaadittu pitkiä monisivuisia perusteluja päätöstekstiin ja lisäksi pitkien erillisten selvityksen teettämistä päätöksen yhteyteen.  Nekään ei ole välttämättä vielä riittäneet hallinto-oikeudessa päätöksen tueksi, jos esittelijä on itsepäisesti vain esittänyt kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen siirtymistä.   Esittelijät ovat tehneet virkatyönä useimmiten yksipuolisesti vain kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen puolesta selvityksiä.  On usein jopa tuotu esille, että kunnan järjestämä jätteenkuljetus ei tarvitse mitään perusteluja. Jätelakiin tulisi lisätä kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen kohtaan §:n 36 loppuun seuraava teksti: ”Kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen on täytettävä myös jätelain 37 § mukaiset vaatimukset.” 

Pakkausjätteille tulee säätää 100 % tuottajavastuu

Jätteenkuljetusyritysten kannalta olisi erittäin tärkeää, että pakkausjätteille (lasi-, metalli-, kartonki ja muovi) tulisi säätää paperinkeräyksen tapainen 100 % tuottajavastuu.  Nyt esitetty 80 % tuottajavastuu ja toiminnan siirtäminen kunnallisille jätehuoltoyhtiöille on erittäin epäonnistunut ratkaisu yksityisten yritysten ja asukkaiden jätehuollon ja kierrätyksen kannalta.   Paperinkeräyksessäkin ovat kierrätysluvut pakkausjätteitä huomattavasti korkeammat tästä 100 % tuottajavastuusta ja yksityisten jätteenkuljetusyritysten ansiosta.  Pakkausjätteiden keräyksen tehostamiseen vaikuttaa positiivisesti erityisesti 5 asunnon kiinteistölle määrättävät keräysastiavelvoitteet.  Pakkausjätteiden keräystoiminnan siirtäminen kunnallisille jätehuoltoyhtiöille vain heikentää saantoa. Lisäksi erikoisen rahoitusautomaatin rakentaminen sitä varten kunnallisille jätehuoltoyhtiöille on vain toimintaa haittaava rakennelma.  Myös EU ei ole hyväksynyt tätä Ympäristöministeriön virkamiesten esittämää 80 % tuottajavastuuta, jonka vuoksi se tulisi laista ehdottomasti poistaa.    Tämän johdosta jätelakiluonnoksesta tulisi poistaa seuraavat pykälät: 49 a §, 49 b §, 49 c § ja 49 d §.  47 §:n lopusta tulisi poistaa viittaus (49 §) tästä pakkausjätteiden keräyksen järjestämisestä. 

Sako-  ja umpikaivoliete poistettava yhdyskuntajätteestä

EU-direktiivissä on poistettu yhdyskuntajätteen määritelmistä sako-  ja umpikaivoliete.  Aikaisemmin sakokaivoliete oli erikseen lisätty yhdyskuntajätteeseen vahvalla kirjauksella: ”mukaan lukien sako- ja umpikaivoliete.”  Uudessa EU-direktiivissä (2018/851) asia on kirjattu juuri päinvastoin ja siinä todetaan seuraavasti: ”Yhdyskuntajätteeseen ei sisälly tuotantoteollisuudesta, maataloudesta, metsätaloudesta, kalastuksesta, sakokaivoista sekä viemäriverkosta ja viemäriveden käsittelystä peräisin oleva jäte, mukaan lukien puhdistamoliete, romuajoneuvot tai rakennus- ja purkujäte.”   Sakokaivoliete on uudessa EU-direktiivissä luokiteltu samaan asemaan, kuin viemäriverkoston lietteet, joiden hallinnointiin jätelautakunnilla ja kunnallisilla jätehuoltoyhtiöillä ei ole luonnollisesti mitään oikeutta.  Koska EU:n jätedirektiivistä sakokaivoliete on poistettu yhdyskuntajätteen määritelmästä, niin se tulisi poistaa myös Suomen jätelainsäädännöstä (§ 32 kohta 1 kohdassa ”kunnan lisäksi järjestettävä” sekä kohdasta § 35.1).    

Jätteenkuljetusjärjestelmän vaikutus jätekertymään 

Jätelain valmistelun yhteydessä on annettu ymmärtää, että kunnan järjestämä jätteenkuljetus vaikuttaisi positiivisesti jätejakeiden kertymään.  Tämä ei pidä paikkaansa.  Jätejakeiden kertymään vaikuttaa erityisesti jätehuoltomääräyksiin kirjatut kiinteistöjen asuntojen määrään perustuvat jätteiden erilliskeräysvaatimukset.  Kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus edistää parhaiten eri jätejakeiden kertymää, koska yrityksille eri jätejakeet ovat tärkeä osa yritysten liiketoimintaa.  Kunnallisilla jätehuoltoyhtiöillä on sen sijaan tärkeämpää sanktiomaksujen välttämiseksi saada jätteenpolttolaitoksen kanssa sovittu pitkäaikainen 25-40 vuoden tonniperusteinen sopimuskiintiö täyteen.  Tällöin esim. pahvia, kartonkia, muovia ja paperia on mennyt kunnallisten jätelaitosten toimesta polttolaitoksen sopimuksen täytteeksi.  

Yhteenveto

Edellä mainittujen syiden johdosta kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus olisi säilytettävä jätelaissa kaikkien jätejakeiden kuljetuksessa. Lisäksi jätelakiin tulisi saada lisäkirjaus, joka entistä selkeämmin määrittelee molempien kuljetusjärjestelmien tasavertaisuuden ja että molempien kuljetusjärjestelmien tulee täyttää samat vaatimustasot.  Tilannetta helpottaisi lisäksi se, että jätteenkuljetusjärjestelmäpäätöksiä tehtäessä peruskunnilla olisi mahdollisuus päättää itsenäisesti jätteenkuljetusjärjestelmästä alueellisten jätelautakuntien sijasta. Kunnioittavasti Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry  Iiro Lehtonen                Pekka Loukolatoimitusjohtaja              asiantuntija