Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnassa on käsiteltävänä Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle – Suomen kestävän kasvun ohjelma (VNS 6/2020 vp). Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:ltä on pyydetty kirjallista asiantuntijalausuntoa asiassa ja SKAL esittää lausuntonaan seuraavaa. Selonteossa mainitaan Suomen kestävän kasvun valmistelun kriteereinä, että ohjelman investointi- ja uudistuskokonaisuuksien tulee vauhdittaa talouden rakennemuutosta ja tukea talouden uusiutumista. Vihreän siirtymän vauhdittaminen on horisontaalinen tavoite ja valintakriteereissä siksi kiinnitetään erityisesti huomiota hiilineutraaliustavoitteen edistämiseen.
Kommentteja selontekoon
SKAL tukee Suomen tavoitetta kotimaan liikenteen päästöjen puolittamisesta vuoteen 2030 mennessä. Kuten selonteossa todetaan myös raskaan liikenteen siirtymää nolla- ja vähäpäästöisiin teknologioihin tulee edistää. Tavoitteeseen pääsy edellyttää 1,55 miljoonan tonnin lisäpäästövähennyksiä, kuten selonteossakin todetaan. Tarvittavat uudet toimenpiteet toimiala on itse määritellyt toukokuussa 2020 julkaistussa Liikenne- ja kuljetusalan vähäpäästöisen liikenteen tiekartassa (liite 1). Liikenne- ja kuljetusalan vähäpäästöisen liikenteen tiekartan mukaan tienpintojen paremmalla kunnolla sekä oikea-aikaisella talvikunnossapidolla on arvioitu voitavan alentaa maantieliikenteessä syntyviä hiilidioksidipäästöjä vuoden 2030 tasolla noin 123 000 tonnilla. Tämä määrä on merkittävä, sillä se on noin 8,6 % vuoden 2030 liikenteen päästövähennystavoitteen saavuttamiseksi tarvittavasta säästöpotentiaalista. Tiekuljetusten päästöjen vähentämisessä avaintoimenpiteitä ovat HCT-kaluston yleistyminen ja HCT-kalustolle soveltuvan liikenneverkon laajeneminen. Myös erilaiset kuljetusten digitalisaatioon liittyvät keinot, kuten kuljettajaa avustavien järjestelmien ja kuljetusten suunnittelun toimenpiteiden, merkitys on suuri. Selonteko tuo esiin kansallisista ohjelmista keskeisenä erityisesti fossiilittoman liikenteen tiekartan, joka valmistuu keväällä 2021 ja jossa hallitus linjaa toimet liikenteen päästövähennystavoitteen saavuttamiseksi. Fossiilittoman liikenteen tiekarttaa valmisteltiin lvm:n työryhmässä, johon myös SKAL osallistui. SKAL kuitenkin jätti työryhmän loppuraporttiin eriävän mielipiteen yhdessä muiden liikenteen järjestöjen kanssa. Loppuraportissa keskeiseksi keinoksi nostettiin joko kansallinen päästökaupan käynnistäminen tai polttoaineveron suuret korotukset, jotka nostaisivat dieselin hintaa jopa 40 senttiä / litra. Kun raskaassa liikenteessä kulutetaan vuositasolla noin 1,3 mrd litraa dieseliä, tämä tarkoittaisi tavaraliikenteelle noin 520 miljoonan euron vuotuista lisälaskua. Lisäksi loppuraportissa ei oltu huomioitu lainkaan tiestön kunnon vaikutusta päästövähennyksiin. SKAL ei pidä mahdollisena asetetun päästötavoitteen saavuttamista polttoaineen hintaa korottamalla. Kuten selonteossakin on mainittu, kotimaan liikenteen päästövähennystavoitteeseen 2030 pääsemiseksi tarvitaan laajaa toimenpidejoukkoa.
SKAL:n ehdotus EU:n elpymisrahan käyttämiseksi tiehankkeisiin, jotka täyttävät ohjelman tavoitteet ja tukevat mm. vihreää siirtymää
SKAL on koonnut Väyläviraston tiehankkeista esityksen (liite 2) osaksi EU:n elvytysrahalla rahoitettavaa Suomen kestävän kasvun ohjelmaa. SKAL on pyytänyt valtiovarainministeriöltä, työ- ja elinkeinoministeriö, liikenne- ja viestintäministeriöltä sekä ympäristöministeriöltä tukea esitykseen sisältyville tiehankkeille. Toivomme myös liikenne- ja viestintävaliokunnan myönteistä suhtautumista esityksiin. Kyseiset tiehankkeet edistävät maakuntien ja Suomen elinvoimaisuutta ja kilpailukykyä ja parantavat elinkeinoelämän toimintakykyä sekä työllisyyttä. Tieinvestointien avulla vahvistamme kestävää infrastruktuuria ja parannamme teollisuutta ja kauppaa palvelevan raskaan liikenteen toimintamahdollisuuksia ja liikenneturvallisuutta. Hankkeet tukevat myös EU:n elvytysrahoituksella tavoiteltavaa vihreää siirtymää, kun ne alentavat liikenteen päästöjä. Parempikuntoinen tiestö edistää ympäristöystävällistä ja turvallista liikennettä sekä vähentää merkittävästi polttoaineen kulutusta. Raskaan liikenteen osalta paremman tien pinnan ja hyvin hoidetun tien avulla voidaan saavuttaa jopa 5 % päästövähennys vuoteen 2030 mennessä, kuten Liikenne- ja kuljetusalan vähäpäästöisen liikenteen tiekartassa todettiin. Vähennyspotentiaalia on pidettävä merkittävänä. Erityisen merkittävänä on pidettävä kyseisten tiehankkeiden kannattavuutta Suomelle. Useiden hankkeiden hyöty/kustannussuhde on arvoltaan 2,0 tai jopa suurempi. Tiehankkeet ovat lähtökohtaisesti rataverkon kehityshankkeita kannattavampia. Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry Iiro Lehtonen Ari Herrala toimitusjohtaja edunvalvontajohtaja