Kansallisessa metsästrategiassa KMS 2025 (päivitys, Valtioneuvoston periaatepäätös 21.2.2019) on eriteltynä kaksi vaihtoehtoista kehitysuraa. Suomi on sitoutunut noudattamaan hiilinielut huomioivaa taloudellisesti kestävää puunkäyttöä (jäljempänä hiilinieluskenaario). Sen mukaan vuotuiset hakkuumäärät (teollisuus- ja energiapuu) olisivat noin 80 miljoonaa kuutiota vuonna 2025.
Taloudellisesti suurimmassa ylläpidettävissä olevassa skenaariossa (jäljempänä kasvuskenaario) vuotuinen hakkuumäärä olisi noin 82 miljoonaa kuutiota vuonna 2025 ja 90 miljoonaa kuutiota vuonna 2030. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan lisäksi näivettymisskenaariota, jossa vuotuinen hakkuumäärä laskisi vuonna 2030 vuoden 2010 tasolle, eli 58 miljoonaan kuutioon.
Tutkimuksessa tarkasteltavat metsäskenaariot vaikuttavat Suomen hiilinieluihin. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan metsäskenaarioiden taloudellisia vaikutuksia. Mitä vaikutuksia vuoteen 2030 ajoittuvilla eri metsäskenaarioilla on puunmyyntituloihin, metsäsektorin yritysten liikevaihtoon ja työllisyyteen, työntekijöiden saamiin palkkoihin ja julkisen sektorin vero- ja maksutuloihin?
Hiilinieluskenaarioon (oletuksena on, etteivät hakkuut juuri kasva vuoden 2025 jälkeen) perustuvat puunmyyntitulot ovat 2,4 miljardia euroa vuodessa vuonna 2030. Koko metsäsektorin palkkasumma on 5,8 miljardia euroa vuodessa ja julkisen sektorin vero- ja maksutulot 3,6 miljardia euroa. Kokonaisvaikutus on 9,3 miljardia euroa vuodessa.
Kasvuskenaariossa puunmyyntitulot ovat 500 miljoonaa euroa vuodessa suuremmat kuin hiilinieluskenaariossa. Palkkasumma on 1,2 miljardia euroa suuremmat ja julkisen sektorin tulot 800 miljoonaa euroa suuremmat. Kokonaisvaikutus on 1,9 miljardia euroa suurempi kuin hiilinieluskenaariossa.
Näivettymisskenaariossa puunmyyntitulot ovat 700 miljoonaa euroa vuodessa pienemmät kuin hiilinieluskenaariossa. Palkkasumma on 1,7 miljardia euroa pienempi ja julkisen sektorin tulot miljardi euroa pienemmät. Kokonaisvaikutus on 2,6 miljardia euroa pienempi kuin hiilinieluskenaariossa.
Se, kuinka paljon Suomi voi hyödyntää uusiutuvaa ”vihreää kultaansa”, on riippuvainen:
– Kuinka kansallisin tai EU:n poliittisin päätöksin rajoitetaan metsien hyödyntämistä?
– Kuinka hyvin Suomi pystyy huolehtimaan metsäteollisuuden kilpailukykyisestä toimintaympäristöstä ja yritykset omasta kilpailukyvystään?
– Mikä on kotimaisen metsäteollisuuden tuotteiden maailmanlaajuinen kysyntä?
On huomattava, että puurakentaminen ja puutuotteet korvaavat fossiilisia raaka-aineita ja mahdollistavat hiileen pitkäaikaisen sitoutumisen kierrosta pois. Suomessa biotalouden ja siihen kytköksissä olevan kiertotalouden kukoistus on riippuvainen uusiutuvan metsäraaka-aineen käytöstä.
Tutkimuksen rahoittajat: Koneyrittäjät, Metsäalan Kuljetusyrittäjät, Metsähallitus Metsätalous Oy, Suomen metsäkeskus, OTSO Metsäpalvelut Oy, Meto Metsäalan Yrittäjät ja Teollisuusliitto.
Pasi Holm, tutkimusjohtaja: 050 374 7462, Pasi.holm@taloustutkimus.fi