1. Mitkä ovat merkittävimmät muutokset toimintaympäristössäsi sodan alkamisen jälkeen? (mikäli mahdollista perustele esim. tilastotiedoin ja tutkimusten valossa)
Ukrainan sota on muuttanut monen yrityksen tilannetta Suomessa dramaattisesti, erityisesti Kaakonkulmalla ja Itä-Suomessa. Itäinen ja Kaakkois-Suomi ovat varsin uuden tilanteen edessä ja vaikutukset liikenteeseen, logistiikkaan ja tavaravirtoihin tulevat olemaan myös vain itäistä Suomea laajemmat kun logistiikkaa joudutaan miettimään ja rakentamaan uudelta pohjalta.
Suorat vaikutukset tuntuvat jo, mutta kerrannaisvaikutukset alkavat näkyä vasta ajan kanssa. Muutos koskettaa erityisesti liikennettä ja logistiikkaa. Toistaiseksi on auki, mikä tulee Saimaan kanavan rooli olemaan jatkossa ja mitä Vainikkalan tähän asti hyvin vilkkaan rautatieliikenteen rajanylityspaikan kautta jatkossa kiskoilla tulee kulkemaan sekä henkilö- että tavaraliikenteen osalta. Maantierajanylityspaikkojen kautta kulkee jonkin verran rahtia nytkin, mutta volyymit ja tilanne on dramaattisesti muuttunut myös maantieliikenteen osalta.
Välittöminä vaikutuksina on ollut nähtävissä, että liikennemäärät ovat Fintrafficin seurannan mukaan pienentyneet raskaanliikenteen osalta merkittävästikin esimerkiksi Pohjois-Karjalassa erityisesti Venäjältä tulevan liikenteen vähentymisen vuoksi. Myös matkailu on vähentynyt ja sekin vaikuttaa välillisesti myös kuljetuksiin.
Tavaravirrat ja logistiikka hakevat uusia reittejä ja uutta suuntaa ja se näkyy erityisesti Kaakkois-Suomen ja Itä-Suomen tiestöllä. Pelkästään Venäjän puuntuonnin hyytyminen tarkoittaa puunhankintaan ja kuljetusvirtoihin isoja muutoksia. Suomalaisen puun käyttömäärien ennustetaan kasvavan Venäjän puuntuonnin merkittävän vähenemisen seurauksena ja tämä lisää puutavaran kuljetuksia kotimaan tiestöllä vähintäänkin jossain kohtaa kuljetusketjua, vaikka myös uittoa pyrittäisiin lisäämään.
Saimaan kanava on palvellut laajasti itäisen Suomen kuljetuksia sekä tuonnissa että viennissä paitsi Venäjän kanssa, myös Suomenlahden kautta vesiväylänä kohti keskistä Eurooppaa. Nyt nämäkin kuljetukset hakevat uusia reittejä mm. maanteiltä.
Venäjän läheisyys on tuonut tärkeän lisän Itä- ja Kaakkois-Suomen elinvoimaan ja parantanut monen sellaisenkin yrityksen toimintaedellytyksiä, joka ei itse suoraan ole Venäjän kauppaa käynytkään. Nykytilanne vertautuu merkittävään rakennemuutokseen.
Paine kehittää alueen liikenneinfraa ja erityisesti tiestöä vain kasvaa. Satsaukset rajat ylittävään infraan eivät ole nyt ajankohtaisia, mutta niiden sijaan tarve muulle infran parantamiselle vain korostuu, kun tavaraliikenne ohjautuu uusille urille.
2. Mistä löytyvät itäisen Suomen uudet elinvoiman lähteet?
Alueen elinvoiman lähteitä on tunnistettu mm. maakuntien älykkään erikoistumisen strategioissa.
Esimerkiksi Etelä-Savon maakuntaliitto on nostanut maakuntastrategiassa teemoiksi metsän, ruoan ja veden. Strategiaan on hyvin koottu ja huomioitu muitakin aihepiirejä alueen vahvuuksina.
Nyt vahvuuksia on katsottava hieman uudesta näkökulmasta, mutta mm. metsävarat, metsäteollisuus, biotalous, luonto ja matkailumahdollisuudet ovat esimerkkejä tärkeistä tukijaloista myös jatkossa. Kaikissa näissäkin tärkeää on huolehtia alueen saavutettavuudesta.
Metsävaroihin panostaminen energiasta korkean jalostusasteen tuotteisiin ja laajemmin biotalouteen vaatii hyväkuntoista infraa erityisesti tiestön osalta. Sekä ihmisten asuinpaikkojen että yritysten toimipaikkojen sijoittumisessa saavutettavuus ja toimiva infrastruktuuri on avainroolissa, josta on pidettävä huolta. Rajat ylittävän infran kehittäminen ei ole nyt ajankohtaisia, mutta sen sijaan tarve muulle infran parantamiselle vain korostuu, kun tavaraliikenne ohjautuu uudella tavalla.
3. Esittele kolme vaikuttavinta ratkaisua perusteluineen itäisen Suomen elinvoiman lisäämiseksi
Riippumatta löytyykö alueelle uusia elinvoimaa tuovia toimialoja vai vahvistuvatko olemassa olevat, edellyttää elinvoimainen alue hyvästä saavutettavuudesta huolehtimista myös muuttuneessa tilanteessa. Suhteellisen harvaan asutun Itä-Suomen osalta tämä tarkoittaa erityisesti tieliikenteen infrastruktuuria varsinkin tavaraliikenteen osalta.
Pohjois-Savon ELY on selvittänyt tiestön merkitystä mm. kyselyillä ja Itä-Suomen osalta nouseekin esille erityisesti tiestö mm. biotaloudessa ja metsävarojen hyödyntämisessä. Erityisesti valta- ja kantateitä yhdistävät ns. kokoavat tiet ovat tärkeässä roolissa.
Saimaan kanavan sulkeutumisen on arvioitu tarkoittavan noin 50 000 puoliperävaunuyhdistelmän verran tavarankuljetuksia tiestölle, jos koko liikenne korvautuisi maantiekuljetuksilla. Lisääntyvällä liikenteellä on vaikutuksensa myös liikenneturvallisuuteen, jolloin infran parantaminen lisää paitsi elinvoimaa tuo se myös parannusta liikenneturvallisuuteen.
Alueen liikenneinfrastruktuuriin panostaminen erityisesti tieliikenteen osalta parantaa saavutettavuutta, joka tukee monen toimialan sekä asumisen edellytyksiä ja vahvistaa alueen elinvoimaa.
Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry
Anssi Kujala Janne Kojotoimitusjohtaja yhteiskuntasuhteiden päällikkö