Kuution vuosipäiväseminaari pidettiin 16. tammikuuta Kuljetuskuutiossa. Tupa oli täynnä ja puheensorinaa riitti. Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne juhlisti tilaisuutta, jossa lanseerattiin SKALin kunta- ja aluevaaliohjelma ja luovutettiin vuoden 2024 Kuljetuskuutio. Se lähti Brysseliin pitkän EU-vaikuttamisuran tehneen Pasi Moision mukaan.
Kuutio Auditorio Helsingin Pohjois-Haagassa täyttyi ääriään myöten 16. tammikuuta, kun SKALin sidosryhmien edustajat kerääntyivät Kuutiopäivän seminaariin ja iltatilaisuuteen. Puheenjohtaja Jari Välikangas aloitti tilaisuuden kiittämällä Suomen hallitusta ja ministeri Lulu Rannetta:
– Nykyinen hallitus on kumipyörähallitus. Hallituksen päätöksillä viime kesänä päällystettiin yli 4 000 tiekilometriä. Hallitus ei myöskään omilla toimillaan nostanut polttoaineveroa.
Välikangas korosti kuljetusinfran merkitystä Suomen kilpailukyvyn turvaamiseksi ja vaati talvihoitoon lisää panostuksia kuluvan talvikauden huonojen esimerkkien valossa.
– Jos hiekoitusautosta puuttuu ketjut, se on huonoa ennakointia.
Jari nosti esiin työvoiman saatavuuden ja kertoi Reijo Rautauoman säätiön, SKALin, Autoliikenteen Työnantajaliiton ja Linja-autoliiton yhteisestä hankkeesta, jolla herätellään yläasteikäisiä hakeutumaan kuljetusalan opintopolulle.
– Myös työperäinen maahanmuutto on tärkeää.
Liikennepolitiikka on turvallisuuspolitiikkaa
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne kertoi, kuinka turvallisuustilanteen muutos korostaa toimivan infran merkitystä.
Hallitus haluaa Ranteen mukaan keskittyä olennaiseen Suomen kilpailukyvyn ja tulevaisuuden kannalta.
– Tiestö on tuonut ennenkin kasvua Suomelle.
Vaikka eletään niukan rahan aikaa, hallituskaudella on saatu siirrettyä satoja miljoonia euroja tiestölle. Ministeri kehotti tekemään lausuntoja liikennejärjestelmäsuunnitelmaan maaliskuun määräaikaan mennessä ja ”tekemään numero” tärkeistä kohteista. Hän iloitsi myös liikennehankkeista, jotka saatiin sisällytettyä MAL-sopimuksiin.
– Tarpeita on valtavasti. Voima, joka tästä porukasta lähtee, on tärkeä. Meidän mielestämme maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL-sopimus oli pikemminkin LAM, liikenne kärjessä.
Lulu Ranne mainitsi myös ammattidieselin pitkäaikaisena haaveena. Liikenteen energiamurroksessa hän korosti teknologianeutraaliutta.
– Kaikki käyttövoimat käyvät ja kaikkia on voitava edistää.
Myös sähköautojen on oltava verotuksen piirissä.
Toimitusjohtaja Anssi Kujala korosti, että vaikka yrityskoko on kasvanut kuljetusalalla, jokainen jäsenyritys on SKALille yhtä tärkeä.
– Emme ole suurin toimiala, mutta ilman meitä koko Suomi pysähtyisi.
Myös Anssi nosti tiestön merkitystä puolustuspolitiikan välineenä.
– Vaikka Venäjän hyökkäyssota loppuisi, mikään ei palaa aivan entiselleen.
Anssi kertoi Suomen logistiikan takamatkasta eurooppalaisiin kilpailijoihin nähden ja vakuutti, että dieselin hinta ja verotus eivät poistu SKALin asialistalta.
– Suomi voi parantaa kilpailukykyä vaikuttamalla erityisesti polttonesteiden hintoihin ja tiestön kuntoon.
Anssi Kujala esitteli europarlamentaarikko Merja Kyllösen ”meidän liikennemeppinä”. Kuvaus osuu hyvin Kuljetuskuutio-palkinnollakin tunnustettuun Kyllöseen, joka on tällä hetkellä ainoa suomalaismeppi liikenteen valiokunnassa TRANissa.
Myös Kyllönen korosti puheessaan turvallisuustilanteen muutosta. Itämerellä kyntää Venäjän huonokuntoista varjolaivastoa öljyä lastinaan. Tilanne Euroopassa on sellainen,
että rajavaltioiden rauhan turvaaminen saa aivan uudenlaista painoarvoa. Tätä korttia hyödynsi muun muassa Irlanti Brexit-tilanteessa ja sai ison rahapaketin.
– Me olemme nyt portti Euroopan ja Venäjän välillä. Jos meillä ei ole rahkeita esittää, mitä tarvittaisiin turvallisuuteen, muut maat tekevät sen. Suomella on mahdollisuuksia hakea EU-rahoitusta muun muassa geopoliittisen sijaintimme ja sotilaallisen liikkuvuuden sekä kriittisten mineraalien saatavuuden näkökulmasta, Merja Kyllönen vinkkasi.
Kyllösen mukaan sähköautojen akkutuotannossa ja mineraalien saatavuudessa on ollut haasteita. Suomella on arvokkaita akkumineraaleja pohjoisessa maaperässään.
– Sinne kannattaisi laatia monumentaalinen rahoitusesitys, jossa on mukana teollisuuden, energiapuolen ja käyttövoimapuolen toimijoita.
Liikenne- ja viestintäministeriön liikenneneuvos Saara Jääskeläinen muistutti, että ilmastonmuutos on tosiasia.
– Viime vuonna ylitettiin 1,5 asteen lämpeneminen esiteolliseen aikaan nähden.
Liikenne-ja viestintäministeriön asettama työryhmä on valmistelemassa sosiaalista ilmastosuunnitelmaa, joka on toimitettava Euroopan komissiolle 30.6.2025 mennessä.
Jäsenvaltiot saavat EU:n asettamin reunaehdoin päättää, mihin esimerkiksi tukea myönnetään.
– Esimerkiksi tällä tietoa saa tukea myöntää vain sähköautoilulle. Jääskeläinen lupasi asiasta lausuntokierroksen, johon kannattaa mennä mukaan.
Näin oli joku tokaissut, kun SKAL Ympäristön toiminnanjohtaja ja SKALin kuntavaalihankkeen vetäjä Lasse Kontiola oli kertonut järjestön kuntavaaliohjelmasta.
– Kuljetusyritykset ovat elinvoiman moottoreita. Liikenneverkon oltava kunnossa kautta Suomen, Lasse painotti puheenvuorossaan.
Kuljetusala toivoo Kontiolan mukaan kunnilta palvelustrategiaa, jossa olisi myös kuljetuspalvelut huomioituna. Uusilta työvoima-alueilta odotetaan rahaa kuljettajakoulutuksen järjestämiseen.
Tilaisuuteen tulivat etäyhteydellä myös jäsenyrittäjät Esa Rimpiläinen Kajaanista ja Jarmo Nahkala Alavieskasta.
– On harmillista, että jätekuljetuksissa on mennyt energiaa vastakkainasetteluun eikä yhteistyöhön. Jäteyrittäjät ovat moniyrittäjiä. Jos kuntien päätösten vuoksi joudutaan lopettamaan jokin kuljetuspalvelu, voi olla, että pienellä kunnalla loppuvat kaikki ko. yrityksen palvelut. Yhteistyössä näitä asioita hoidetaan. Meille yrittäjille kunnat ovat todella tärkeitä, Esa Rimpiläinen kuvasi.
