Raskaan liikenteen merkitys Suomen yhteiskunnan toimivuudelle on kriittinen nyt ja tulevaisuudessa. Vastajulkaistu raportti ”Suomen raskaan liikenteen kokonaiskuva ja tulevaisuus” tarkastelee alan nykytilaa, merkitystä ja tulevaisuuden kehityssuuntia: miten raskas liikenne vaikuttaa talouteen, kilpailukykyyn ja toimintavarmuuteen ja miten kuljetamme vuonna 2040?
Raportin tavoitteena on herättää yhteiskunnallinen keskustelu raskaan liikenteen roolista sekä esittää konkreettisia toimenpiteitä kuljetusalan ja koko Suomen tulevaisuuden menestyksen turvaamiseksi.
Raportin ovat teettäneet INFRA ry, Koneyrittäjät ry, Metsäteollisuus ry, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry, Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry, Suomen Huolinta- ja Logistiikkaliitto ry, Suomen Tieyhdistys ry sekä Destia Oy.
”Raskaan liikenteen merkitystä ei voi korostaa liikaa. Ilman sitä Suomi pysähtyy. Selvitys toimii herättelynä päättäjillemme, joiden on tärkeää ymmärtää raskaan liikenteen rooli yhteiskunnassa ja tehdä tarvittavat toimet tulevaisuuden kilpailukyvyn turvaamiseksi.” – Tilaajakonsortio
Tavaravienti ja yhteiskunnan toimintavarmuus riippuvaisia raskaasta liikenteestä
Suomen BKT:sta neljäsosa eli 72 mrd. euroa on tavaravientiä. 80 % kaikesta satamien ja sisämaan välisistä kuljetuksista tapahtuu raskaalla liikenteellä. Teollisuus, kauppa, rakentaminen ja alkutuotanto ovat valtaosin riippuvaisia raskaasta liikenteestä. Suomen sisällä maitse kuljetetuista tonneista jopa 90 % kulkee maanteitse.
”Kuljetusyritykset ovat parantaneet kuljetustalouttaan kasvattamalla raskaan kaluston mittoja ja massoja. Tämä on luonut kilpailuetua Suomelle ja vähentänyt päästöjä. Tieverkon heikentyminen täytyy pysäyttää, jotta ei menetetä jo saavutettua kilpailuetua.” – Jorma Mäntynen, Destia Oy
Tulevaisuuteen voidaan vaikuttaa – proaktiivisesti tai reaktiivisesti
Raportti korostaa, että Suomessa on tunnistettava suurten kehityskulkujen vaikutukset ja tehtävä tarvittavat toimet ennakoivasti, sillä tämä johtaa pitkällä aikavälillä kilpailukykyisempään Suomeen.
Suomi polarisoituu maantieteellisesti, väestö keskittyy kasvukeskuksiin, mutta raaka-aineet ja teollinen tuotanto sijaitsevat edelleen eri puolilla maata. Samalla raskaan liikenteen käyttövoimamurros kiihtyy, ja sen keskeisiä energiamuotoja tulevat olemaan diesel, biokaasu ja sähkö.
Tieverkon kuntoon on välttämätöntä panostaa, sillä huonokuntoiset tiet ja sillat aiheuttavat nykyisellä rahoitustasolla kuljetusyrityksille yli miljardin euron lisäkustannukset seuraavan kymmenen vuoden aikana.
Kuljetusala kilpailee kiristyvässä työvoimatilanteessa muiden toimialojen kanssa, minkä vuoksi alan työvoiman saatavuus ja tulevaisuus on turvattava panostamalla laadukkaaseen koulutukseen, alan markkinointiin ja uuden teknologian hyödyntämiseen.
”Raskaan liikenteen käyttövoimamurroksen edistäminen ja tieverkon kehittäminen alentavat Suomen logistisia kustannuksia sekä parantavat energiaomavaraisuutta. Yritykset haluavat vähentää päästöjään – yhteiskunnan tehtävänä on turvata siirtymävaiheen kustannustehokkuus.” – Riku Huhta, Destia Oy
Raportin tilaajat ja toteutus
Raportin ovat teettäneet INFRA ry, Koneyrittäjät ry, Metsäteollisuus ry, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry, Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry, Suomen Huolinta- ja Logistiikkaliitto ry, Suomen Tieyhdistys ry sekä Destia Oy. Työn toteutuksesta Destia Oy:ssä ovat vastanneet diplomi-insinöörit Riku Huhta, Markus Pajarre ja Antti Heininen sekä johtaja, professori Jorma Mäntynen.
Työ tarjoaa havainnollista ja ajantasaista tietoa raskaan liikenteen roolista kotimarkkinoilla, ulkomaankaupassa ja yhteiskunnan toimintavarmuuden turvaamisessa. Lisäksi se kokoaa yhteen alan johtavien toimijoiden näkemyksiä, tutkittua tietoa ja asiantuntija-arvioita raskaan liikenteen tulevaisuuden kehityssuunnista.
Tutustu raporttiin
